Eija Kinnunen: Nyt on ISOa asiaa

Päähäni ei ole nimittäin viime aikoina paljoa muuta mahtunut kuin ISO 14001 ympäristöjärjestelmä.

Kemin kaupunki on ilahduttavasti lähtenyt toimimaan ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta ja saanut vuosi sitten siitä todistuksen eli ISO 14001:2015 ympäristösertifikaatin – toisena kuntana Suomessa, ensimmäisenä manner-Suomessa. Nyt toiset ISO-auditoinnit ovat ohi.

ISO (International Organization for Standardization) on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. Se tuottaa kansainvälisiä, maailman kuuluisimpia standardeja. ISO ei ole minkään hallituksen alainen, vaan sen jäseniä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Kun Kemin kaupunki kertoo toimivansa ISO 14001 standardin mukaisesti, ulkopuolinen asiaa tunteva tietää, että Kemi toimii ympäristöasioissa vähintään sen tason mukaan, mitä standardissa vaaditaan. Mutta uskooko kuulija?

Kun Kemin kaupungilla on ISO 14001 sertifikaatti, kuulijan on helppo uskoa. Sertifikaatin, eli todistuksen standardin noudattamisesta, myöntää ulkopuolinen auditoijaorganisaatio (Kemille Bureau Veritas), jonka edustaja käy paikan päällä tarkastamassa, että täällä todellakin toimitaan standardin mukaan. Eikä vaan kerrota toimivamme.

Kemin kaupungin kaikkia toimintoja ei suinkaan ole sertifioitu, vaan ollaan lähdetty vanhan hyväksi havaitun tavan mukaan syömään norsua pala kerrallaan. Mikä vertaus ei ole ollenkaan ympäristöystävällinen, mutta kuvaava, joten tulipahan sanottua. Vuosi sitten valitsimme sertifioitaviksi kohteiksi joka toimialalta ja keskusvirastosta 1-3 kohdetta: energiatehokkuus, keskusvarasto, konekeskus; Leipätehtaan toimintakeskus, Sauvosaaren sairaalan lääkkeidenkäsittelytoiminto; Sauvosaaren koulu ja kaupunginkanslia. Tänä vuonna laajensimme sertifioinnin koskemaan kaikkia muitakin kouluja (Hepola, Karihaara, Kivikko ja Koivuharju, Syväkangas sekä Kemin lyseon lukio) sekä hankintoja. Nyt on siis sertifioitu yhteensä 14 kohdetta ja tulevaisuudessa lisää, kun kerran vauhtiin on päästy.

Sertifikaatti on voimassa 3 vuotta kerrallaan, mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäinen auditointi on perusteellisempi, kahtena seuraavana on vähän kepeämmät määräaikaisauditoinnit ja taas kolmantena vuonna perusteellinen. Ihan kaikkia kohteita ei auditoida, vaan otantaperiaatteella valitaan edustava otos sertifioitavista kohteista.

Auditoija kiertelee valituissa kohteissa ja haastattelee valittuja työntekijöitä, saattaapa kysäistä jotain muiltakin kohtaamiltaan työntekijöiltä. Kysymykset liittyvät kuitenkin kiinteästi työhön – hankinta-asiantuntijan ei tarvitse välttämättä osata kertoa vaikkapa Zimbabwen pääkaupunkia.

Jos vetää vähän viivoja suoriksi, auditointia voi verrata auton katsastukseen: Auditoija tekee havaintoja, jotka voivat olla vakavuusasteeltaan eritasoisia. Jos todetaan vakava poikkeama, autolle tulee ajokielto. Kaupunki saa toki poikkeamiakin saatuaan edelleen toimia, mutta sertifikaatin saadakseen poikkeamat on korjattava todistetusti kuntoon. Vähemmän vakavat viat sallivat sertifioinnin (tai ajamisen), mutta ne on korjattava määräaikaan mennessä. Lievimpien vikojen odotetaan olevan korjattuina esim. seuraavaan auditointiin (tai katsastukseen) mennessä.

Helpolla sertifikaattia ei saa. Se vaatii paljon työtä. Paljon yhteistyötä. On soudettava samaan suuntaan, muuten käy vaikeaksi. Kemin tämänvuotisessa auditoinnissa havaittiin muutama nopeasti ja helposti korjattava asia, joten laajentunutta sertifikaattia odotellessa!

Ja joo, kyllä se kannattaa. Standardi antaa ympäristötekemiselle suunnat ja raamit. Se pakottaa jatkuvaan parantamiseen: tavoitteita on asetettava ja niiden saavuttamista mitattava. Ei voi jämähtää paistattelemaan. Se asettaa aina niin hyvin motivoivat deadlinet – auditoija tulee… Unohtamatta sertifikaatin tuomaa mainetta ja kunniaa.

Jos jaksoit lukea loppuun, toivottavasti tämä avasi vähän, mistä sertifikaatissa on kysymys, vaikkei tieteellisen eksaktia tekstiä olekaan. Seuraavassa blogissa sitten taas vähän keveämpiä asioita, ellei peräti asiattomuuksia.

PS. Zimbabwen pääkaupunki on Harare, kertoi eräs sisäisistä auditoijistamme, joka luokitellaan luotettavaksi lähteeksi etenkin maantietokysymyksissä.


Sertifiointi-suomi -sanakirja

Standardi = jonkin organisaation esittämä määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Merkittäviä ”virallisia” standardisoimisjärjestöjä ovat kansainväliset mm. ISO ja suomalainen SFS. 

Sertifikaatti = (tässä tapauksessa) ympäristöjärjestelmän auditoinnin jälkeen annettu todistus siitä, että ympäristöjärjestelmä on käytössä.

Auditointi = määrämuotoinen ja riippumaton arviointi sen havaitsemiseksi, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset (tässä tapauksessa ympäristöjärjestelmävaatimukset) täytetty. Auditoinnin tekee yleensä yksi tai useampi auditoinnin kohteen kannalta riippumaton henkilö. Se koostuu kenttäkäynneistä, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin prosessikuvauksiin ja työohjeisiin. ISO 14001 -sertifikaattia varten tehtävän auditoinnin voi suorittaa ainoastaan sitä varten akkreditoitu taho.

Akkreditointi = pätevyyden toteaminen. Kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta. Akkreditointilaitoksia ovat mm. Finas ja UKAS.

Lähteet: Wikipedia ja Finas


Olen virkaiältäni nuori Vihreä ja kestävä Kemi hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen, kierrätys-Kinnusena tai Vihreänä Kyylänäkin tunnettu. Synnyin jonkin verran Kemin kaupunkia myöhemmin Simossa, josta koukkasin mieheni kanssa Oulun, Vaasan ja Helsingin kautta kolmisenkymmentä vuotta sitten Kemiin enkä ole katunut paluumuuttoamme päivääkään. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri eli ekonomi ja aiemmin olen työskennellyt pääasiassa IT-alalla. Helsingissä asuvat kolme lastamme alkavat olla kanssamme samanikäisiä. Harrastan puuhastelua, rentoilua yksin tai ystävien kanssa, pyöräilyä, hiihtelyä ja niistä kirjoittamista.

Posted in Ihmekaupungin ihmisiä and tagged , , .