Anna Eveliina Koivunen, 21-vuotias kemiläinen opiskelija.

Anna Eveliina Koivunen

1.4.2020

Olen Anna Eveliina, 21-vuotias kemiläinen opiskelija. Olen ihan syntyperäinen kemiläinen henkeen ja vereen. Asun Kemissä avopuolisoni ja teddyhermeliini-kääpiökanin kanssa. Opiskelin Ammattiopisto Lappiassa lähihoitaja-alaa, tein työharjoitteluita Kemin Lämäreillä ja lähdin Tornioon opiskelemaan mediapalvelujen toteuttajaksi vuonna 2017. Työskentelen opiskeluiden ohella FC Kemillä ja kirjoitan myös omaa blogia nimeltä Nuoren tytön mietteitä. Harrastan kirjoittamista ja laavuilua rakkaani ja kavereiden kanssa, en pidä urheilusta, vaikka hiihtoa harrastinkin aikoinaan, nykyään tykkään luovista asioista, kuten valokuvaus ja piirtäminen. Rakastan matkustamista, tähän mennessä olen uinut Kreikan rannalla, nähnyt Alanyan moskeijat ja kävellyt Amsterdamin kaduilla. Olen outo, mukava persoona ja lähestulkoon absolutisti, joka meinaa välillä aiheuttaa ihmetystä, kun ottaa huomioon nuoren iän. Nautin hyvästä seurasta ja elän kahvista! Tätä menoa kolmas nimeni on Kulta Katriina.

Juhlat mökkihöperölle

Maaliskuun 21. päivä pääsin juhlimaan omia valmistujaisiani. Nämä olivat ensimmäiset valmistujaiseni, ellei peruskoulun päättymistä lasketa. Valmistujaiskuvat on käyty ottamassa Sotisaaren päädyssä olevalla sillalla. Sieltä kyllä sai aivan ihania kuvia, enkä meinannut osata päättää, mitkä kuvat annan sukulaisille.

Juhliin tuli muutamia sukulaisia ja pari ystävää, tarjolla oli perinteisesti täytekakku ja voileipäkakku, joka oli aivan taivaallista.

Suklaatäytekakku tilattiin Syväkankaalta Sokeripaakarilta, se oli kyllä aivan ihanan näköinen ja ei maistunut liian makealta. Kakussa oli koristeena syötävä Canonin kamera, päällä valkoinen sokerikuorrute. Hinta oli aika edullinen mielestäni, verrattuna kakun kokoon ja ulkonäköön.

Hieman jännitin, kuinka moni osallistuu valmistujaisiin, kun on tämä koronapandemia ympärillämme, mutta kaikki, jotka vain pääsivät, tulivat paikalle. Vaikka vieraat söivät kakkua ja muita leivoksia, täytekakkua jäi paljon, voileipäkakkuakin jäi, mutta äiti otti osan itselleen ja vein pienen palan kotiin, kuten myös täytekakunkin vein.

Seuraavanakin päivänä meillä kävi pari vierasta, niin jäipähän jotain tarjottavaa heillekin. Lahjojakin sain, kaikki yhtä parhaita ja ihania. Minulla on se ongelma, kun minulta kysytään, mitä haluaisin lahjaksi, en keksi yhtään mitään. Tälläkin kertaa ystäväni joutui kysymään ukoltani, mitä voisin tarvita, koska minusta ei irronnut mitään vinkkejä. Nyt sitten vain seuraavia haasteita kohti, jos ne tässä laman aikana koittaa.

Nuori nainen lumisella puusillalla, valmistujaiskuva.

Nyt en ole kauheasti liikkunut missään, vanhempien luona olen käynyt muutaman kerran. Yleensä meillä on ollut Villen kanssa tapana käydä Keidasbingossa, mutta sielläkään ei olla nyt käyty, joten olen pelannut netissä bingoa, sehän on siis mahdollista osallistua Kemin bingoon netissäkin. Voitinpa sieltäkin yhtenä iltana 50 euron lahjakortin S-kauppaan.

Aikaa olen myös käyttänyt Netflixiä katsellessa ja Elviira-kanin kanssa leikkiessä, hän on kyllä riemuissaan, kun olen nyt paljon enemmän kotona ja sen seurana. On tämä kotona lojuminen välillä aika ahdistavaa, kun en oikein viihdy paikallani kauan aikaa. Koko ajan täytyy tehdä jotain tai käydä jossain ihmisten ilmoilla. Kuinka moni on alkanut mökkihöperöitymään?

Lisäksi olen kuluttanut aikaa siivoamalla kotia, paljon on turhaa tavaraa lentänyt roskiin ja osa on myytykin. Voipi olla, että kun kaikki tämä rauhottuu ja voi liikuskella normaalisti, olen ehtinyt myydä tai heittää roskiin koko omaisuuden. Kyllä tämän ajan voi yrittää käyttää hyödyksi ja tehdä asioita, joita normaalisti ei ehtisi tehdä.

Enemmän jää aikaa myös esimerkiksi kirjoittamiseen, valokuvien lajitteluun ja vaikkapa vaatteiden silittämiseen. Kyllä tässä tekemistä löytyy, kun alkaa vain miettimään kunnolla, jos ei löydy tekemistä, lähdetään kaikki laulamaan parvekkeelle Juha Tapion kuuluisia kappaleita.

Lähikuva kahvipöydästä, keksejä lautasella, kahvikuppeja.
KUVA: ANNA EVELIINA KOIVUNEN

Eniten tykkään juuri käydä isoilla kaupoilla kiertelemässä ja katselemassa kaikkia uusia sisustusjuttuja ja meikkejä. Lisäksi tykkään suunnitella päivän ruuan kaupassa kierrellen, mutta nyt pitää suunnitella jo kotona kaikki ostokset valmiiksi, ettei tarvitse liikkua kaupassa kauan aikaa.

Kaikista pahin minulle on varmaan ravintolassa käyminen, koska rakastan käydä ravintoloissa syömässä, mutta nyt se on vain haave, ainakin jonkin aikaa. Vaikka ravintolat eivät olisi kiinni, vähän pelottaisi tilata toisen tekemää ruokaa. Viime kuussa kävin syömässä ulkona pari kertaa, mutta silloinkin vähän mietitytti, että kannattaako. Palkkaan jonkun kokin tänne meille kotiin tekemään ruokaa, eikö olisikin hyvä idea.

Laitetaan tähän loppuun vielä viime vuoden talvinen kuva Kemin kaupungintalon katolta, kun nyt en ole sinnekään päässyt kuvaamaan.

Kemin keskustaa kaupungintalon katolta kuvattuna, talvimaisema.
KUVA: ANNA EVELIINA KOIVUNEN
Takaisin listaukseen