Puheenjohtajan palsta.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA
Viestintäpolitiikan osasto 23.9.2009
Timo Kievari 23.9.2009
Ylitarkastaja
2.14 Hepolan pientaloyhdistys ry, Lauri Siltanen
Ehdotetaan lisättäväksi postipalvelulain 3 §:n määritelmiin uusi 10-kohta, jonka mukaan
laissa tarkoitettaisiin virallisella postilla kaikkia viranomaisten kirjepostia,
sekä postia, joka sisältää päätöksiä, joihin postinsaaja voi hakea muutosta (mm.
eläke-, vakuutus-, verotus-päätöksiä), sekä postia, joka sisältää sellaisia maksumääräyksiä,
joiden laiminlyönti aiheuttaisi kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia
postinsaajalle.
Ehdotetaan lisättäväksi postipalvelulain 12 §:n 1 momenttiin lause, jonka mukaan
myös virallinen posti tulee jakaa asiakaskohtaisena jakeluna.
12 §:n lisäyksen perusteet:
Yhä useammin uutisoidaan, että etenkin teiden ja katujen varsilla olevat postilaatikot/-
ryhmät joutuvat ilkivallan kohteeksi, jolloinka todennäköistyy se mahdollisuus, että
postinsaaja ei saa hänelle osoitettua, erittäin tärkeää postilähetystä. Tästä voi olla hyvinkin
kohtalokkaita ja taloudellisia seuraamuksia postinsaajalle, postinsaaja voi menettää
esim. valitusoikeuden vakuutus, etuus tai oikeusasiassa.
Tässä asiassa hyvänä esimerkkinä voidaan kai pitää Viestintävirastoa, joka kutakuinkin
tietää Postin/Itellan lisäksi postinkulun ongelmat. Viestintävirasto toimittaa esim.
kuten yhdistyksellemmekin on toimittanut ratkaisupyynnön ratkaisun saantitodistuskirjeellä,
toisin kuin esim. hallinto-oikeudet, jotka toimittavat päätöksensä tavallisena
kirjeenä, näissä hallinto-oikeuden päätöksissä on yleensä tärkeämmät asiat kyseessä,
kuin mitä on Viestintäviraston ratkaisuissa! Eli Viestintävirasto ei kovinkaan paljon
luota postin varmaan perille menoon!
Ehdotetaan lisättäväksi postipalvelulain erimielisyyksien ratkaisemista koskevaan 37
§:ään kohta, jonka mukaan Viestintäviraston on annettava ratkaisu asiassa kuudenkymmenen
päivän kuluessa ratkaisupyynnön tiedoksi saamisesta.
37 §:n kohdan lisäyksen perusteet:
Tällä lisäysehdotuksella voidaan varmentaa ratkaisupyynnön asiallinen, viivyttelemätön
käsittely Viestintävirastossa, postinsaajan eli ratkaisupyynnön tekijän oikeusturva
paranee.
Esimerkkinä tästä viivyttelystä voidaan ottaa esille yhdistyksemme 12.7.2007 tekemä
ratkaisupyyntö Postin/Itellan esittämästä jakelusuunnitelmasta. Tähän 12.7.2009 tekemäämme
ratkaisupyyntöön Viestintävirasto antoi ratkaisunsa vasta 27.2.2009, eli
yli 18 kuukautta ratkaisupyynnön tekemisen jälkeen, ehkä ratkaisu olisi viipynyt vielä
pitempään ellei asiaa oltaisi ns. patisteltu! Ratkaisu asiassamme oli kuitenkin sen laatuinen,
että sen olisi voinut Viestintävirasto antaa parin kolmen viikon sisällä ratkaisun
virastoon saapumisesta!
Tällainen mielivaltaisuus halutaan lakimuutosehdotuksella kitkeä pois.
Ehdotetaan postipalvelulaista poistettavaksi jakelusuunnitelmia ja –sopimuksia koskeva
14 §:n 3 momentti, jonka mukaan jos postin saaja ja postiyritys eivät ole päässeet
keskenään sopimukseen postin vastaanoton järjestelyistä eikä asiassa ole annettu
lainvoimaista ratkaisua, postiyrityksellä on oikeus säilyttää kysymyksessä
olevalle postinsaajalle tulevat kirjelähetykset noudettavina postin saajan osoitteen
mukaan määräytyvässä toimipaikassa.
Hyvänä huonona esimerkkinä voidaan pitää yhdistyksemme tekemän ratkaisupyynnön-
ja oikeusprosessin käsittelyn ajaksi Itella Oyj:n 1.11.2007 keskeyttämä postinjakelu,
niiltä postinsaajilta, jotka eivät olleet siirtäneet postilaatikkoaan Itellan osoittamiin
paikkoihin.
Eli postinjakelu keskeytettiin siitä huolimatta, vaikka Itella Oyj:n kehityspäällikkö allekirjoittaneelle
10.7.2007 lähettämässään sähköpostissaan ilmoitti seuraavasti ” Toimenpiteet
Hepolan postilaatikkoryhmittelyn osalta keskeytetään, kun Viestintävirasto
ilmoittaa valituksenne olevan käsiteltävänä ja ratkaistavana”. Tästä huolimatta Itella
Oyj keskeytti siis 1.11.2007 postinjakelun niiltä postinsaajilta, jotka eivät olleet siirtäneet
niitä laatikoitaan.
Tämän jälkeen 1.11.2007 alkaen postia jaettiin rajoitetusti 12.00–18.00 välisenä aikana
pussukoista asiamiespostissa, jonne oli palkattuna eri henkilöitä jakamaan sitä postia.
Tätä pussukka jakelua kesti aina vuoden 2009 elokuun loppuun saakka, jolloinka
Itella Oyj:n toisaalle tekemät postilokerot vuokratiloissa valmistuvat. Nyt postia noudetaan
rajoitetusti, 12.00–17.00 välisenä aikoina lokerikoista.
Tätä postinsaantia lokerikoista on nyt niin rajoitettu, että monella ansiotyössä käyvällä
on vaikeuksia postin hakemiselle, johtuen juuri siitä että, lokerikkotila suljetaan jo klo
17.00
On huomioitavaa, että jos Itella Oyj olisi jakanut postin entiseen malliin, niin Itella
Oyj olisi säästänyt jakelunkeskeytyksen tuomissa lisäkustannuksissa. Mutta näillä jakelumuutoksilla,
huolimatta niiden tuomista lisäkustannuksista, Itella Oyj halusi/
haluaa painostaa postinsaajia siirtämään postilaatikkonsa Itellan osoittamiin paikkoihin,
hinnalla millä hyvänsä, voimassa oleva postipalvelulaki tämän sallii. Tämä ei
ole enää nykymaailmaan sopivaa ajattelutapaa!
Uutta postipalvelulakia valmisteltaessa on hyvä muistaa, mitä Liikennevaliokunnan
mietinnössä LiVM 13/2000 vp mainitaan yksityiskohtaisissa perusteluissa kohdassa
12 (5) §. Jakelu mm. seuraavaa: ”Valiokunta edellyttää, että säännöstä muutenkin tulkitaan
siten, että postin noutomatkat eivät muodostu nykyistä pidemmiksi, vaan palvelutaso
säilytetään vähintään nykyisellään”, sekä kohdassa 14 §. Jakelusuunnitelmat ja
– sopimukset: Samalla valiokunta korostaa viitaten 12 §:n kohdalla lausumaansa, että
se ei pidä asianmukaisena sitä, että postiyritys ensin huonontaa asiakkaiden palvelutasoa
olennaisesti esimerkiksi vaatimalla postilaatikon sijoittamista entistä kauemmaksi
asunnosta ja perii sitten erillisen maksun palvelutason palauttamisesta entiselleen.
Mainittakoon, että Liikenne- ja viestintäministeriön postipalvelulain uudistamisen
valmistamista varten asettamassa työryhmässä on vain yksi postinsaajia/kuluttajia
edustava henkilö, vaikkakin henkilöpostinsaajia on yli 5 milj. Mainittakoon, että tämä
henkilö edustaa Suomen kuluttajavirastoa virkansa puolesta, ei yksittäisiä postinsaasjia.
Puheenjohtaja
Lauri Siltanen
HEPOLAN PIENTALOYHDISTYS R.Y.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE
LAUSUNTOMME, MIELIPITEEMME, KYSYMYKSEMME JA VAATIMUKSEMME, KOSKI-EN FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI-OINTIA, AIOTTUA YDINVOIMALAITOSTA SIMON KARSIKKONIEMEEN JA SEN VAI-KUTUKSIA.
Diaarinumero 7131/815/2008
Laitoksen aiottu sijoittaminen Simon Karsikkoniemeen:
YVL 1.10 ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevaa koskevat vaatimukset 11.7.2000, (myöhemmin YVL 1.10 11.7.2000), tämän vaatimuksen edellyttämää yleisperiaatetta ja rajoituksia suojavyöhykkeen osalta ei ole huomioitu po. YVA-selostuksissa
Ensiksikin nämä voimassa olevien ohjeiden kohdassa 2 voimalaitoksen laitosalue ja sen ym-päristö, mainitaan mm. ” on yleisperiaatteena, että laitosalue sijaitsee harvaan asutulla alu-eella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittamista harvaan asutulle alu-eelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa”, siis tätä voimas-sa olevan ohjeen kohtaa tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ei ole huomioitu lai- toksen aiotun sijoittamisen osalta Simon Karsikkoniemeen!
Myöskään ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ei ole huomioitu YVL 1.10 11.7.2000, suojavyöhykkeen edellyttämää rajoitusta siten, että tällä suojavyöhykkeellä tulisi pysyvien asukkaiden määrä pitää pienempänä kuin 200.”Laitosaluetta ympäröi suojavyöhyke, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta.” ei siis laitosalueen keskipisteestä, kuten
Fennovoima Oy:n, (myöhemmin Fennovoima) lokakuun 2008 YVA-selostuksessa sivulla 263.
Suojavyöhykkeen 5 km säde on siis mitoitettava laitoksesta, jolloin YVL 1.10 200 määritelty suojavyöhykkeen raja ulottuu huomattavasti kauemmaksi, kuin 5km laitosalueen keskipis-teestä.
Fennovoima lokakuun 2008 YVA-selostuksessa sivulla 263 on Simon Karsikkoniemen osalta suojavyöhykkeen väestömääräksi laskettu 1237 asukasta, joka ylittää moninkertaisesti YVL 1.10 11.7.2000, ohjeiden määrän.
Ylitys on vieläkin suurempi, kun suojavyöhyke määritellään YVL 1.10 11.7.2000, ohjeiden mukaisesti laitoksesta, ei laitosalueen keskipisteestä, joka on vastoin ohjeita!
Tälle huomattavasti isommalle (Simon Karsikkoniemen suojavyöhykealueen) asukasmääräl- le Yva-selostuksissa ei ole evakuointisuunnitelmaa. Evakuointialueeseen kuuluisi poikkeuk-sellisesti koulu, (oppilaat ja opettajat), päiväkoti ja Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden henki-lökunta, näiden laitosten henkilömäärää ei siis ole laskettu mukaan tähän alueen väestö-määrään, 1237 asukasta!
Ei voida olettaa, että mahdollinen ydinvoimaonnettomuus ja sen aiheuttama evakuointitarve tulisi vain normaalin päivätyöajan ulkopuolella! Mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa useamman tuhannen henkilön evakuointi lyhyessä ajassa on mahdoton toteuttaa!
Fennovoiman lokakuun 2008 YVA-selostuksessa sivulla 326 on, että edellä mainitun suoja- vyöhykkeen 5km:n säde ydinvoimalan ympärille on määritelty 1970-luvulla. Kuitenkin voi- massa olevat YVL 1.10 11.7.2000, ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevaa koskevat vaatimukset ovat astuneet voimaan 11.7.2000 ja ovat edelleen voimassa. Siis STUK:lla ei ole silloin (2000) ollut tarvetta muunlaisille rajoituksille, kuten ei ole tälläkään hetkellä perusteltua tarvetta sallia suojavyöhykealueen vakituisten asukkaiden määrän ylittämistä yli 200.
Etenkin sen vuoksi, kun on ollut esillä Saksalainen tutkimus, jolla on osoitettu, että ydinvoi- laitoksien suojavyöhykealueilla ovat lasten syöpätapaukset huomattavasti yleisimpiä, kuin mitä on muilla alueilla! Tämän Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS) rahoittaman, hätkähdy-ttävän tutkimustuloksen uutisoinnin julkaisi MTV-3 jo 8.12.2007. Tästä, mainitun Saksa-laistutkimuksen tuloksesta po. YVA-selostuksessa ei ole kumoavaa lausuntoa!
Joten emme halua lisää leukemiatapauksia asuinalueillemme!!!
Päinvastoin, 5km:n suojavyöhykettä tulisi vastaavasti laajentaa tiheään asuttujen alueiden osalta.
Radioaktiiviset päästöt:
YVA-selostuksessa tammikuu 2008 sivulla 39 mainitaan että, päästöinä ilmaan johdetaan jalokaasuja, jodia, aerosoleja tritiumia sekä hiilen radioaktiivista isotooppia C-14 ja että veteen johdetaan fissio- ja aktivoitumistuotteita sekä tritiumia, Myös YVA-selostuksessa loka-kuu 2008 mainitaan samoista radioaktiivisista päästöistä. Mutta kummassakaan YVA-selostuksessa ei selosteta sitä, että miksi niitä päästöjä yleensäkään lasketaan luontoon!? Miksei niitä radioaktiivisia päästöjä ei kerätä talteen? Nämä mainitut päästöt tullaan YVA-selostuksen mukaan ohjamaan poistoilmaan ja jäähdytysvesiin, jolloinka suuriin ilma- ja vesimääriin johdettuina niiden pitoisuudet saadaan näin pidettyä prosentuaalisesti sallitun rajoissa, vaikkakin määrältään päästöt ovat suuria! Tätä menettelyä ei tule sallia!
Käytetty ydinpolttoaine:
Fennovoiman lokakuun 2008 YVA-selostuksessa sivulla 317 mainitaan että, Posiva on aloittanut maanalaisen tutkimustilan rakentamisen Olkiluodon kallioperään 2004. Mutta em. selosteessa ei mainita, minne Fennovoima on sijoittamassa käytetyn ydinpolttoaineen ja että onko olemassa mitään sopimustakaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta kenen- kään kanssa.
Edelleen sitä ei ole selvitetty, miksi käytettyä ydinpolttoainetta pitäisi yleensäkään sijoittaa minnekään, miksei sitä käytettyä ydinpolttoainetta kierrätetä, kuten vaaditaan kierrättämään kestävän kehityksen nimissä lähes kaikkea? Piilotetaan vain paha ongelma pois näkyviltä!
Eikö ns. nykyaikainen ydinvoimalaitos perustukaan kestävään kehitykseen?
Ydinvoimayrittäjän vastuuvakuutukset, ydinvastuu, muu vastuu, vaikutus sähkö-markkinointikilpailutilanteeseen:
YVA- selostuksessa lokakuu 2008 sivulla 328 on mainittu mm. ”Vuonna 2005 hyväksytyn ydinvastuulain muutoksen (493/2005) perusteella laitoksen toimiluvan haltijan vastuu kasvaa rajoittamattomaksi”, mutta jäljempänä todetaan, ” vuonna 2005 muutettu laki ei ole vielä voimassa”.
Mikä estää ydinvoimayrittäjää ottamasta vapaaehtoista rajoittamattoman vastuun vastuu- vakuutusta.
Samaisessa kohdassa mainitut 700:n, 500:n ja 300 miljoonan euron vastuuvakuutukset ja vastuut, eivät tulisi alkuunkaan kattamaan niitä vahinkoja, joita tulisi esim. Tsernobylin kaltai-sessa ydinlaitosonnettomuudessa.
Näistäkin mainituista summista osa olisi yhteiskunnan korvattava, jolloinka korvauksia saisi odotella jopa sukupolven ajan, toisin, kuin mitä on vakuutusyhtiöiden korvauskäytännössä.
Ennen aiotun ja suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa, on ko. ydin- voimayrittäjän otettava kaiken kattava vastuuvakuutus ydinlaitosonnettomuuden varalta.
On myös selvitettävä, mikä on Fennovoima Oy:n osakkaiden vastuu ydinlaitosonnettomuu-den sattuessa silloin, kun vakuutukset eivät kata vahinkoja?
Ydinvastuun siirtäminen yhteiskunnan ja muiden tahojen vastuulle vääristää sähkö-markkinakilpailua, ei todellisten sivukulujen (vastuuvakuutusmaksujen) vähäisyyden vuoksi!
Vaatimuksemme:
Fennovoima Oy:n osakkaille on määrättävä korvaus- ja vastuuvelvollisuus, ellei vas-tuuvakuutus sitä korvaa, koska osakkaat tietoisesti lähtevät mukaan hankkeeseen, jolta puuttuu vastuu-vakuutukset!
Mikäli ydinvoimalaitos kuitenkin vastoin YVL 1.10 ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevia vaatimuksia 11.7.2000 rakennetaan Simo Karsikkoniemeen, vaadimme Fennovoima Oy:tä lunastamaan niiden jäsenistömme asuintalot tontteineen, jotka sitä tulevat vaatimaan. Perusteluina se, että emme tunne ydinvoimalan lähiasukkaina oloamme turvallisiksi, mm. jatkuvat päästöt veteen ja ilmaan, sekä tiheän asutuksen ja koulun, sekä läheisen puunjalostuslaitoksen lisähenkilöstömäärän tuoma, riittämätön evakuointimahdollisuus onnettomuustilanteissa!
Turvattomuutta aiheuttaa aiemmin mainitsemamme Saksalaistutkimuksen tulos, koska haluamme lapsillemme/jälkipolvillemme turvallisen tulevaisuuden, ilman leukemian pelkoa!!!
Kemi 18.12.2008
Hepolan Pientaloyhdistys r.y. yhdistysrekisterin mukaiset nimenkirjoittajat:
____________________________ ____________________________
Lauri Siltanen vara pj. Ritva Vallo sihteeri
Hepolan Pientaloyhdistys r.y. Y- tunnus 1947809-8
Tepontie 14
94830 Kemi
Jatkuuko kuorma-autojen liikenne Rytikarin-Hepolan asuinalueiden läpi myös tulevaisuudessa (V. 2010)?
Tiedustelin joulukuussa 2008 Veitsiluodon paperitehtaiden johdolta rekkaliikennehaitoista asuinalueellamme Hepola-Rytikari.
Kysymykseni yhtiön johdolle oli, että kun uusi moottoritie ja sen uudet liittymät valmistuvat noin v. 2010, kysyn sitä, että jatkuuko rekkaliikenne asuinalueiden läpi edelleen? Hepolan ja Rytikarin asukkaat toivoisivat, että liikenne siirtyisi "asumattomalle" Ajoksen suoralle, ja sitä kautta Veitsiluodon paperitehtaille. Varsinkin pesemättömät turverekka-autot sotkevat suhteellisen paljon asuinaluettamme, teitä ja pihoja. Pöly myös aiheuttaa allergisille ihmisille suuria vaikeuksia. Onko Veitsiluodon johtoryhmä keskustellut asiasta tästä näkökulmasta? Onko kuorma-autoliikenteestä tulossa uusia päätöksiä?
Vastaukseksi sain seuraavaa. Asiaa on pohdittu useammankin kerran. Simo Kannelsuo kertoi vastauksessaan, että koska Veitsiluodon puutavaran ja turpeen vastaanottopisteet vaakoineen ja mittalaitteineen ovat saaren Rytikarin puoleisessa päässä, siksi liikenne sinne ohjautuu Ryrikarin kautta. Tuotekuljetukset ohjautuvat tällä hetkellä Ajokseen ja samoin kaikki vaaralliset aineet tulevat saareen Ajoksen kautta. Mikäli puu ja turve ohjattaisiin tehdasalueelle Ajoksen päästä, tulisi tästä huomattava raskaan liikenteen lisäys tehdasalueen läpi. Yhtiön sisäisen turvallisuuden takia on tavoitteena rauhoittaa tehdasalueen liikenne minimiinsä.
Hepola 18.12.2008
Hepolan Pientaloyhdistys ry
Puheenjohtaja Aino Tikkanen
Gsm. 041-4363 907
Päivätty 4.4.2008
Tällainen kirjelmä on lähetetty Työvoima- ja Elinkeinoministeriölle pe. 4.4.2008 ydinvoima-asiasta.
Kemi 4.4.2008
HEPOLAN PIENTALOYHDISTYS R.Y.
Y-TUNNUS 1947809-8
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE.
Yhdistyksemme mielipide ja lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympä-ristövaikutusten arviointiohjelmaan liittyen, koskien mahdollisesti Simon Karsikkoniemeen/ Laitakarin saareen suunniteltua ydinvoimalahanketta, diaarinumero 7131/815/2008.
Yhdistys on 12.3.2008 vuosikokouksessaan päättänyt vastustaa po. ydinvoimalahanketta.
Vastustus perustuu jäsenistölle tehdyn jäsenkyselyn vastauksiin, joissa 75 %:ssa vastus-tettiin mainittua ydinvoimalahanketta.
Kyselylomakkeessa oli mahdollisuus perustella mielipidettään, joista tuotakoon esille mm. seuraavia perusteita, kielteiseen suhtautumiseen ydinvoimalahanketta kohtaan, lisäksi myös jäsenistön muussa yhteydessä esille tuomia kannanottoja ydinvoimaa ja po. yva- ohjelmaa kohtaan:
- Fiksuinkin teknologia voi pettää ja tämän varalle mainitussa yva ohjelmassa ei oltu
huomioitu ja suunniteltu jäsenistön asuinalueen evakuointia, edes alkeellisintakaan!
Kemi 4.4.2008
Hepolan Pientaloyhdistys r.y. yhdistysrekisterin mukaiset nimenkirjoittajat
_______________________ ____________________
puheenjohtaja Aino Tikkanen sihteeri Ritva Vallo
Päivätty 2.4.2008
Hepolan Pientaloyhdistys ry:n jäsenten vastaukset
”Mahdollisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeesta, Simon Karsikkoniemeen”
Yhdistys järjestää ydinvoimalasta jäsenkyselyn maaliskuussa 2008
Jäsenkyselyn suoritettiin 29.2.2008 – 7.3.2008. Vastauksia palautettiin 80 kpl (jäseniä 240). Palautusprosentti 33,33.Ydinvoimalaa kannatettiin 20:ssä vastauksessa (= 25% vastanneista). Ydinvoimalaa vastustettiin 60:ssä vastauksessa (= 75% vastanneista).
Hepolan Pientaloyhdistys ry:n virallinen kanta mahdollisesti rakennettavaan Simon ydinlaitokseen
Jäsenkyselyn 2008 tuloksena Hepolan Pientaloyhdistys ry ottaa vastustavan kannan mahdollisen Simon ydinvoimalaitoksen rakentamista vastaan.
Jäsenten vastauksista yhteenveto / Perustelut asialle:
KANNATAN YDINVOIMALAHANKETTA:
+ energiaa / sähköä pitää tuottaa omassa maassa, sähköntarve lisääntyy
+ hyvinvointia
+ työpaikkojen muodostuminen; myös muualle (mm. Outokumpu, Lapin uudet kaivosalueet)
+ kaikkea ei tarvitse etukäteen pelätä, mm. Raumalla Olkiluoto on ollut turvallisena laitoksena ja kaaosta ei siellä ole ollut
+ tulee se kumminkin
+ saadaan liikettä Kemi - Tornio - Simoon
+ turvataan olemassa olevat tehtaat ja tuotannot niissä
+ vilkastuttaa paikkakunnan elinkeino- ja yöelämää
+ hihkuleitten höpötykset jäis vähemmälle ja loppuisivat
+ kannatan ydinvoimalaa ja aion itse hakea töihin, mikäli rakennetaan Simoon
+ Venäjän sähkön tuonti on lopetettava, näin ei olla riippuvaisia tuontisähköstä
+ jos jäädään Venäjän sähkön tuonnin varaan, nostaako Venäjä sähkön hinnan esim. 3 x kertaiseksi ? esim. Venäjä nostaa puun tuontitullit 3 x kertaiseksi, ja Suomi on Venäjän tuontipuusta riippuvainen. Mitä tapahtuu metsäteollisuuden eri aloilla Suomessa?
+ Vuotos ja Kollajan tekoaltaat rakennetta myös
+ sähkön omavaraisuus taattava kotimaahan (Suomelle)
VASTUSTAN YDINVOIMALAHANKETTA:
Vastauksista nousi esille 4 erikoisteemaa:
1) ympäristö/vaarat ja uhat
2) vesien lämpeneminen
3) mikä on uraanijätteen loppusijoituspaikka? siitä ei ole tiedossa säilytys-, eikä loppusijoituspaikkaa, ei päätöksiä niistä
4) laitos tulee liian lähelle asutusta!
Muut perustelut ydinvoimalahanketta vastaan:
- Hepolahti – Rytikari on ainutlaatuinen asuinympäristö, jossa voi kalastaa, marjastaa ja lenkkeillä
- ei saasteita tuleville sukupolville
- ydinvoimala on terveysriski ihmisille, eläimille ja luonnolle
- vaatii isot muutokset: tieyhteydet, isot- ja leveät sähkölinjaverkot, yms.
- lisävoima (sähkö) rakennettava ruuhkasuomeen – siellä on myös kulutuksen painopiste
- Fennovoima –yrityksellä on tarkoitus maksattaa yhteiskunnalla mahdollinen ydinvoimala- onnettomuus (FV ei ota kattavaa vastuuta, jos ydinonnettomuus sattuisi)
- menee kesämökki alta
- Perämeri menee pilalle
- Miten käy lohen / lohijokien?
- ydinvoimala - onnettomuuden riski on uhka / ”kurja naapuri”
- Satamakankaan asuinaluetta ei kaavoiteta, jos rakennetaan ydinvoimalaitos Simoon
- miten käy nykyisten asuma-alueiden? kehitys pysähtyy?
- kuka korvaa kiinteistöt?
- ihmisten stressi lisääntyy:
- onnettomuusriskin uhan alla
- vaarallisen ydinjätteen säilytys koetaan suurena riskinä
- lähempänä Kemiä kuin Simoa
- on jo omasta takaa saastuttajia riittämiin: Veitsiluoto, Metsä-Botnia, Outokumpu, Elijärven kaivokset ja Liikenne
- tästä alueesta tulee todella sumuinen talvisin – sula merivesi ja pakkanen - tekevät sen yhdessä
- ei tikittävää aikapommia meille ( tuulimyllyjä lisää)
- häviääkö ydinjäte koskaan?
- pidetään ”takapiha” puhtaana
- ydinvoima huolestuttaa, pelottaa, ja kauhistuttaa
- jos ydinvoimalaitos rakennetaan Simon Karsikkoniemeen, meidän perhe rakentaa uuden talon / asunnon muualle
- ehdoton ei
- kalakanta kärsii (+kalastajat)
- ei ole turvallinen
- vesialueet lämpiää liikaa ja luonnontila järkkyy
- kuinka moni Kemiläinen todellisuudessa tulisi työllistymään? (ammatti-ihmiset tulisivat töihin muualta ja ulkomailta?)
- tuo terveyshaitat asukkaille
- hiihtomahdollisuus jäällä loppuisi
- tietämättömyys pelottaa
- vesivoima riittää Lapille! (Lappi ei ole koko Suomen energiapankki.)
- kehitettävä muita energiavaihtoehtoja
- liian lähelle!
- ei ole evakuointisuunnitelmia, ei sille reittejä !
- esim. Olkiluodon uudella rakennustyömaalla on jo yli 2000 huomautusta / virhettä
- matala- ja keskiaktiiviset jätteet haudataan pysyvästi Karsikkoon, mihin haudataan korkea-aktiiviset jätteet?
- ensin, Simoonko?
- toiseksi, tuleeko muut Euroopan jätteet perässä?
- mahdolliset yrityksen voitot menee ulkomaille
- ydinjäte ei katoa 100 000 vuodessakaan !
- moraalitonta saastuttamista: tuleville sukupolville jää jäte !
- pohjois-suomen / Lapin / imago kärsii
- fiksuinkin teknologia voi pettää
- emme tarvitse, koska tehtaat siirtynee pois täältä ja meille jää vain riskit !
- YDINVOIMALAITOKSET EIVÄT KESTÄ IKUISESTI (noin 60-vuoden käyttöikänsä jälkeen, koko ydinvoimalaitos rakennuksineen, on purettaessa vaarallista ydinjätettä, viimeistä mutteria myöten !
- ONGELMAJÄTELAITOS
- JÄTTIJÄTE-LAITOS
- YMPÄRISTÖRISKI
Päivätty 2.4.2008
Hepolan Pientaloyhdistys ry:n jäsenten kannanotto ”Mahdollisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeesta, Simon Karsikkoniemeen”
Avoin tiedotustilaisuus 4.2.2008 mahdollisesta ydinvoimalaitoksesta
Hepolan Pientaloyhdistys ry järjesti 4.2.2008 Hepolahden ja Rytikarin alueen asukkaille, sekä Kemin ympäristöalueiden asukkaille avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden "Mahdollinen ydinvoimalahanke, Simoon??? !!!". Kokouspaikka oli Hepolahden koulu.
Tilaisuuden ensisijainen tarkoitus oli tiedottaminen ydinvoimasta ja ydinvoimalaitoksesta. Luennoitsijoina tilaisuudessa toimivat Fennovoima Oy:n kehityspäällikkö Juha Miikkulainen Helsingistä, sekä Simon ja Pyhäjoen alueiden yhteyspäällikkö Sauli Herva. Hervan toimipaikkana tulee olemaan helmikuussa 2008 avautuva Fennovoima Oy:n tiedotus-toimisto Maksniemessä.
Tiedotustilaisuudessamme oli noin 100 kiinnostunutta kuulijaa. Osanottajamäärään on laskettu mukaan esittelijöinä toimineet Fennovoima Oy:n edustajat, sekä osallistujat, että tilaisuuden järjestäjät, ja myös kahvitarjoilusta vastanneet Hepolan koulun oppilaat.
Tilaisuuden tavoite (ydinvoimala-tiedottaminen) onnistui hyvin. Saimme tietoa ydinvoimalasta, sen prosessitekniikasta, teollisuusrakennuksista, sekä muista infrastruktuurin mahdollisista muutoksista. Meille esiteltiin teollisuusalueen mahdollinen koko (alueen rakennukset, autojen parkkipaikat, talot/toimistot ym.), sähkösiirtoon tarvittavat väylät, myös mahdolliset maantiet muutoksineen työmaata varten ja työntekijöiden määrät.
Saimme tietoa mahdollisista asuinympäristöömme liittyvistä asioista. Käsiteltiin mm.: ydinvoimaan liittyvät turvallisuusluokitukset, mahdollinen terrorismin uhka ydinvoimalaitoksille, puhuttiin meren lämpötilan muutoksista ja vesien virtauksien määristä, mahdollisista kalakantojen ja kalalajikkeiden muutoksista. Käsiteltiin myös tuotantolaitoksen varsinainen tuote ja sen määrä: ydinsähköenergia. Arvioitiin ydinsähkön tulevaa hintaa kuluttajille.
Kuulijoiden kysymyksistä nousivat esille ydinvoimalaitoksen turvallisuuskysymykset. ”Mitä tapahtuu ympäröivälle luonnolle?”. ”Mihin erittäin vaaralliset ydinjätteet sijoitetaan?” (ei ollut tiedossa). ”Voiko enää marjastaa, sienestää tai kalastaa?”. ”Pakkolunastetaanko Karsikko-niemen alueella sijaitsevat kesämökit tai asunnot?”. ”Kuka turvaa asukkaiden ja heidän lastensa terveyden ja turvallisuuden?”. ”Kuka korvaa alueen asuntojen mahdollisen arvonlaskun?”.
Yhdistys järjestää ydinvoimalasta jäsenkyselyn maaliskuussa 2008
Saadaksemme selville Hepolan Pientaloyhdistys ry:n jäsenten mielipiteen Simon Karsikko-niemeen mahdollisesti rakennetavasta ydinvoimalaitoksesta, järjestimme asiasta jäsenkyselyn. Kyselyyn suunniteltiin lomake. Lomake postitettiin jäsenille kotiosoitteeseen (jäseniä 240). Vastaus kyselyyn piti palauttaa/tuoda palautelaatikkoon. Kysely suoritettiin 29.2.2008 – 7.3.2008.
Jäsenkyselyn tulos määrittää Hepolan Pientaloyhdistys ry:n virallisen kannan
Jäsenkyselyn tulos määrittää myös yhdistyksemme virallisen kannan ydinvoimala-asiaan. Kyselyn tulos julkaistiin 12.3.2008 klo 18.00 alkaneessa yhdistyksemme kevätkokouksessa, joka pidettiin Hepolan koulun auditoriossa. Kokoukseen osallistui 35 jäsentä.
Jäsenkyselyn tulos
Vastauksia palautettiin 80 kpl (jäseniä 240). Palautusprosentti 33,33.
Ydinvoimalaa kannatettiin 20:ssä vastauksessa (= 25% vastanneista). Ydinvoimalaa vastustettiin 60:ssä vastauksessa (= 75% vastanneista).
Perusteluita puoleen ja vastaan oli esitetty runsaasti. Laskentatilaisuudessa olivat yhdistyksen sihteeri Ritva Vallo ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Lauri Siltanen.
Hepolan Pientaloyhdistys ry:n virallinen kanta mahdollisesti rakennettavaan Simon ydinlaitokseen
Jäsenkyselyn 2008 tuloksena Hepolan Pientaloyhdistys ry ottaa vastustavan kannan mahdollisen Simon ydinvoimalaitoksen rakentamista vastaan.
Yhdistyksen virallisen kannan on allekirjoittanut Hepolan Pientaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Aino Tikkanen.
Päivätty 31.tammik. 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö
Tiedote 021/2008 30.1.2008 13.50
Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutustenarviointi alkaa neljällä paikkakunnalla
Fennovoima Oy on tänään 30.1.2008 toimittanut työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelman ydinvoimalaitoshankkeestaan ja muista siihen liittyvistä hankkeista. Ympäristövaikutuksia selvitetään laitoksen neljällä mahdollisella sijoituspaikkakunnalla:
Kristiinankaupungissa, Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisesti ohjelma on hankkeesta vastaavan tahon suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii arvioinnin yhteysviranomaisena.
Ministeriö järjestää ohjelmasta lausuntokierroksen, joka päättyy 7.4.2008.
Fennovoima valmistelee yhden tai kahden ydinvoimalaitosyksikönrakentamista yhteen seuraavista kunnista ja laitospaikoista:
- Kristiinankaupungin Norrskogen ja Kilgrund,
- Pyhäjoen Hanhikivi,
- Ruotsinpyhtään Kampuslandet ja Gäddbergsö tai
- Simon Karsikkoniemi ja Laitakari.
Laitosvaihtoehtoina tarkasteltavana on yhden sähköteholtaan 1500-1800 megawatin (MW) ja lämpöteholtaan 4500-4900 MW:n yksikkö tai kahden sähköteholtaan 1000-1250 MW:n ja lämpöteholtaan 2800-3400 MW:n yksikön rakentaminen.
Reaktorivaihtoehtoja ovat paine- tai kiehutusvesireaktori.
Hankkeeseen liittyvät myös laitosalueella tapahtuva uuden laitoksen toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi sekä
vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen käsittely ja loppusijoituslaitos.
Lisäksi hankkeeseen liittyy tarvittava voimansiirtoyhteys kantaverkkoon.
Arviointiohjelma nähtävillä paikallisissa kunnanvirastoissa ja internetissä
Fennovoiman ministeriöön toimittama arviointiohjelma on yleisön nähtävillä
5.2.-7.4.2008 Simon, Keminmaan, Tervolan, Ranuan, Iin, Kemin, Pyhäjoen, Raahen, Alavieskan, Vihannin, Merijärven, Siikajoen, Oulaisten, Kalajoen, Kristiinankaupungin, Karijoen, Isojoen, Merikarvian, Teuvan, Närpiön, Kaskisten, Ruotsinpyhtään, Pyhtään, Lapinjärven, Pernajan, Elimäen, Loviisan ja Anjalankosken kaupungin- tai kunnan-virastoissa.
Arviointiohjelma ja siitä aikanaan annettavat lausunnot ja esitetyt mielipiteet sekä yhteysviranomaisen lausunto ovat nähtävänä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa:
www.tem.fi
Lausuntoaikaa 7.4.2008 saakka
Arviointiohjelmasta voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja kirjallisesti toimit-tamalla ne työ- ja elinkeinoministeriöön viimeistään 7.4.2008 postiosoitteella
PL 32, 00023 Valtioneuvosto, sähköpostilla osoitteeseen kuuleminen(at)tem.fi (at=@)
tai henkilökohtaisesti ministeriön kirjaamoon osoitteessa Aleksanterinkatu 4, Helsinki.
Kuulutus arviointimenettelyn käynnistymisestä julkaistaan ensi viikolla neljän mahdollisen laitospaikkakunnan kannalta keskeisissä sanomalehdissä (22 kpl) sekä Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Fennovoima Oy järjestävät hanketta koskevat
yleisö-tilaisuudet helmikuun toisella ja kolmannella viikolla.
Tilaisuuksissa kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja saada tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista. Tilaisuudet eri paikkakunnilla järjestetään seuraavasti:
-Kristiinankaupungissa torstaina 7.2.2008 klo 18.30 Kristiinahallissa, osoitteessa Köydenpunojankatu 16.
-Ruotsinpyhtäällä maanantaina 11.2.2008 klo 18.30 Työväentalolla, osoitteessa Forsellesintie 2.
-Simossa, tiistaina 12.2.2008 klo 18.30 Simon koululla,
osoitteessa Simontie 3.
-Pyhäjoella keskiviikkona 13.2.2008 klo 18.30 Monitoimitalolla,
osoitteessa Koulutie 7.
Ympäristöministeriö vastaa Espoon sopimuksen mukaisesta kansainvälisestä kuulemisesta
Hankkeeseen sovelletaan myös valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioin-nista annettua ns. Espoon sopimusta. Sen osapuolilla on oikeus osallistua ympä-ristövaikutusten arviointimenettelyyn Suomessa, jos hankkeen haitalliset ympäristö-vaikutukset voivat kohdistua kyseiseen valtioon.
Suomessa ympäristöministeriö vastaa kansainvälisen kuulemisen käytännön järjeste-lyistä. Se ilmoittaa YVA –menettelyn aloittamisesta lähivaltioiden ympäristöviran-omaisille ja tiedustelee näiden halukkuutta osallistua YVA -menettelyyn.
Arviointiohjelman käsittely YVA -menettelyn ensimmäinen vaihe
YVA -menettely tapahtuu kahdessa vaiheessa.
Arviointiohjelmasta esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta työ- ja elinkeino-ministeriö antaa lopuksi oman lausuntonsa. Sen jälkeen Fennovoima Oy laatii arviointi-ohjelman, TEM:n lausunnon ja erilaisten selvitysten perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen.
Toisella lausuntokierroksella työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausunnot arviointiselostuksesta useilta eri ministeriöiltä sekä eräiltä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua tähänkin kuulemiseen.
YVA -selostuksen ja annettujen lausuntojen perusteella ministeriö valmistelee YVA -menettelyn päättävän lausunnon. YVA -menettelyn arvioidaan kestävän ainakin vuoden.
Valmis YVA-selostus tulee liittää osaksi mahdollista ydinenergialain mukaista periaatepäätöshakemusta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä.
Suomessa on käynnissä myös kahden muun ydinvoimalaitoshankkeen ympäristön-vaikutusarvioinnit. Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon neljännen laitosyksikön arviointi käynnistyi 31.5.2007 ja Fortum Oy:n Loviisan kolmannen laitosyksikön arviointi 26.6.2007.
Ministeriö antoi lausuntonsa näistä ohjelmista 28. syyskuuta ja 16. lokakuuta.
Parhaillaan hankkeista odotetaan yritysten laatimia ympäristövaikutusten arviointi-selostuksia.
Lisätiedot
yli-insinööri Jorma Aurela, TEM, puh. 050 592 2109
neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti, TEM, puh. 010 606 4836
Valtioneuvoston tiedotetilaukset:
http://www.valtioneuvosto.fi/maillists/registerToMaillists.do
Valtioneuvoston verkkopalvelu | www.valtioneuvosto.fi | info@vnk.fi