|
Sahan uudistamisen jälkeen myös työväen tarve
lisääntyi ja Laitakarin saari ei enää riittänyt
asuttamaan uutta väkeä. Uuden työväen asuinpaikaksi
valittiin läheinen Juurakon saari ja sen asuttaminen
alkoi vuonna 1897. Juurakon saareen rakennettiin
samanlaisia työväenkasarmeja kuin mitä Laitakariin
oli rakennettu. Asuintalot käsittivät lähinnä
hellahuoneita, yhden huoneen asuntoja.
Juurakon saareen asutettiin tavallista työväkeä,
sahan herrat ja työnjohto asui Laitakarissa. Kun
työmies ylennettiin työnjohtajaksi, oli edessä
muutto Laitakariin. Juurakon saareen muodostui
omintakeinen asukasyhteisö, joka eli elämäänsä
merellisessä ympäristössä. Kerrotaan, että syys- tai
kevätmyrskyjen aikana aallot huuhtelivat ylitse
saaren. Tulva-aikana täytyi kulkea saaressakin
veneellä, joka oli sidottu ovenpieleen.
Vuonna 1901 Kemin kaupungin kansakoulun johtokunta
päätti perustaa uuden kansakoulun Laitakarin sahan
työväestön lapsille. Lasten kulku Laitakarista ja
Juurakosta meren yli kaupungin kouluun katsottiin
liian raskaaksi. Koulu sijoitettiin Juurakkoon
kaksikerroksisen asuinrakennuksen (N:o 632) toiseen
kerrokseen. Vaikka koulu tunnettiinkin aina
1920-luvulle Laitakarin sahan kansakouluna tai
Laitakarin kansakouluna, sijaitsi koulu fyysisesti
aina perustamisestaan saakka Juurakossa. Juurakon
koulu vakiintui koululle nimeksi 1930-luvulla.
Juurakon koulun oppilaina oli pääasiassa Laitakarin
ja Juurakon asukkaiden lapsia.
Kemi-yhtiö ryhtyi vähentämään Juurakon asutusta
1950-luvulla. Juurakon koulun viimeinen lukuvuosi
päätettiin suvivirrellä keväällä 1952. Hiljalleen,
talo talolta, asukasmäärä saaressa väheni. Viimeiset
asukkaat muuttivat saarelta syksyllä 1957.
Teksti: Timo Hietala
|
