|
|
Kemin työläismuseo
Marttalankatu 6
94600 Kemi
Avoinna sopimuksen mukaan arkisin
p. 0403501034 tai 0403576991
|
|
|
|
Kuva: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto
Kuvaaja: Markku Huuskonen |
|
Kemin Työläismuseo on
avattu yleisölle 1983.Museoituna on kaksi Ab Kemi Oy:n rakennuttamaa
asuintaloa, jotka valmistuivat Marttalan työväen asuinalueen viimeisinä,
vuonna 1929.
Työläismuseo esittelee
1910-luvun sahatyöläisen asunnon, 1930-luvun tehdastyöläisen asunnon sekä
1930-luvun lopun ammattityömiehen asunnon.
|
KEMIN TYÖVÄEN
ASUINALUEET
Kemin seudun saha-
ja teollisuuslaitokset rakennettiin Perämeren saarille,
mutta yksityiset työväen omakotialueet syntyivät
suunnittelematta tai rakennusmääräyksittä Kemin kaupungin
rajojen ulkopuolelle. Vasta v. 1931 alueet liitettiin Kemiin.
Aluksi työväen
itsensä rakentamat talot olivat yksihuoneisia, mutta
1910-luvulta lähtien niissä oli yksi huone, keittiö ja
porstua. Pihapiirissä oli sauna ja pikkupuoli, joka oli
tarkoitettu vuokralaisille. Tavallisina rakennuspuina oli
sahalta ilmaiseksi saadut tasausjätepuut. Tontit olivat hyvin
pieniä, vain 200-800m², silti kotieläinten pitäminen oli
tavallista.
Vaihtoehtona oman
kodin rakentamiselle oli parihuoneiden tai hellahuoneen
vuokraaminen tai pääseminen halpavuokraisiin yhtiön
huoneisiin. Ensimmäinen työväen asuinalue rakennettiin
1880-luvulla Juntonkankaalle, lähelle Karihaaran sahaa. Talot
olivat kasarmimallisia, samantyylisiä tehtiin myös Röyttään
ja Mansikkanokalle.
Valtakunnallinen
työväen asuintalojen suunnittelu aloitettiin I maailmansodan
aikana. Tavoitteena oli rakentaa työväestölle
korkealaatuisia, hygieenisiä ja tilavia asuntoja. Kemin
alueella ensimmäisenä tätä ajatusta toteutti Pajusaaren
tehdastyöläisten asuinalue, jonka rakentaminen aloitettiin
v. 1916. Samantapaiset alueet kuin Pajusaari nousivat myös
Sysimölle, Väinölään, Veitsiluodon Aunukseen ja
Petsamoon, sekä Marttalaan. Alueilla oli tavallisesti sauna,
pesutupa ja pakari.
Laitakarin ja
Juurakon saarille ja Rytikariin rakennettiin kasarmimallisia,
2-kerroksisia asuintaloja. Yhteistä sekä mantereella että
saarilla sijanneille työväen asuinalueille oli se, että
niissä vallitsi erikoinen me-henki.
Karihaaran
Marttalan aluetta alettiin rakentaa v. 1922 Kemiyhtiön sahan
työntekijöille. Alueella oli neljäkymmentä työväen
asuintaloa.
|
| |
|
|
|
Kuva: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto
Kuvaaja: Markku Huuskonen |
Kuva: Kemin historiallisen
museon valokuva-arkisto
Kuvaaja: Markku Huuskonen |
|
| |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
