Tietoa ja tehtäviä lapsille ja lapsenmielisille!
Tulosta mukavaa tekemistä muksuille, ohessa väritys- ja askartelutehtäviä, sekä tietoa kivistä ja niiden sijainneista maapallolla. Tutustu myös menneiden vuosisatojen legendaarisiin ja jännittäviin tarinoihin timanteista!
Tarinoita timanteista
Timanttinen aikamatka...
Marie Antoinetten uhraus
Epäonninen Ranskan kuningatar Marie Antoinette menetti päänsä vallankumouksessa, mutta ehti eläessään nauttia uskomattomasta loistosta. Jalokivigalleriassa esillä oleva koru näyttää uuden puolen parjatusta kuningattaresta: Jalokiviseppien vuosien työstä ja upeimmista käytetyistä timanteista huolimatta hänen ylhäisyytensä kieltäytyi kunniasta, sillä valtio tarvitsi enemmän sotalaivoja kuin timanttikaulanauhoja.
Elisabethin kruunu
Kun Englannin Elisabeth II kruunattiin vuonna 1953, haluttiin nuorta ja kaunista kuningatarta kunnioittaa uudella kruunulla. Maltan ristillä koristettu ihme valmistettiin Kuningatar Victorian kruunun mallin mukaan pienin parannuksin. Jopa Kuningatar Elisabeth voi olla ylpeä kruunua kantaessaan, sillä sadat jalokivet, kuten Mustan Prinssin Rubiini, ovat nähneet koko eurooppalaisen ylimyshistorian loiston ja valtataisteluiden traagiset käänteet.
Keisarikunnan suosikin lepytyslahja
Hindulaisen jumalpatsaan silmä, englantilaisen laivakapteenin aarre, Katariina Suuren lepytyslahja: kuuluisalla Orlov-timantilla on ollut monta tehtävää monisatavuotisen historiansa aikana. 1700-luvun lopusta saakka tarunhohtoinen timantti on koristanut Venäjän keisarillista valtikkaa.
Entä jos Suomi olisikin kuningaskunta?
Kun Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, valtiomuodosta ei tehty heti päätöstä. Osa eduskunnasta kannatti kuningaskuntaa. Kansalaissodan aikana kuningasmielisyys sai lisää kannatusta varsinkin porvarispiireissä, sillä pelättiin, että demokratia ja kansanvalta muuttuisivat anarkiaksi ja massojen vallaksi. Monarkistit olivat varmoja, että Saksa voittaisi sodan ja mahtavasta keisarikunnasta saataisiin voimakas liittolainen "idän perivihollista" vastaan. Saksalaisten menestys sodassa vahvisti monarkia-ajatusta Suomessa. Kuninkaaksi pyydettiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, joka ottikin tehtävän vastaan. Kuningaskuntahanke ei kuitenkaan ollut koko kansan projekti, vaan tasavaltalaismieliset vastustivat sitä koko ajan. He lähettivät edustajansa kertomaan kuninkaalle "kansan todellisen tahdon". Friedrich Karl ei halunnut olla mikään vähemmistökuningas, vaan koko kansan hyväksymä ja rakastama hallitsija.
Kun vielä ympärysvallat sodan päätyttyä ilmoittivat, että saksalaisen kuninkaan tullessa maahan ne eivät täysin tulisi hyväksymään Suomen itsenäisyyttä, katsoi Friedrich Karl parhaaksi ilmoittaa Suomen kansalle, että hän luopuu kruunusta.
Friedrich Karl ehti olla virallisesti kuninkaana noin kaksi kuukautta. Hän ei koskaan käynyt Suomessa, mutta monenlaisia valmisteluja kuninkaan tuloa varten ehdittiin jo aloittaa.
Helsingin Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä sijaitseva kasvimuseon rakennus oli tarkoitus kunnostaa kuninkaanlinnaksi. Arkkitehti Gustaf Strengell ja huonekalupiirtäjä Harry Röneholm suunnittelivat kuninkaanlinnan sisustuksen ja huonekalut. Akseli Gallen-Kallela ja hänen oppilaansa Eric O.W. Ehrström suunnittelivat asuja palvelusväelle. Ehrström piirsi myös kruunun, jota ei kuitenkaan ehditty valmistaa. Yli kaksikiloisen kruunun piirustukset olivat kadoksissa yli 60 vuotta, kunnes ne löytyivät E.N.Setälän arkistosta. Alkuperäisten piirustusten mukaan kultaseppämestari Teuvo Ypyä apulaisineen valmisti ja toteutti kruunun Kemin Jalokivigalleriaa varten 1990-luvulla.
