Maan liikkeet

Mistä maan kohoaminen johtuu?

Maan kohoaminen Skandinaviassa johtuu jääkaudesta. Viimeinen jääkausi ”Veiksel” peitti Skandinavian ja osan Eurooppaa paksulla mannerjäällä. Jääkauden aikana Skandinaviaa peitti 1 000–3 700 metriä paksu jäätikkö. Sen massa painoi Skandinaviassa maapallon sulan sisuksen päällä olevan noin 60 kilomertin vahvuista mannerlaattaa lommolle. Mannerjään aiheuttaman painauman syvyys vaihteli kymmenistä metreistä aina satoihin metreihin.

Katso havainnollistava kartta maankohoamisesta Kiikelissä. 

Kuinka maankohoaminen ilmenee?

10 000 vuoden aikana painauma on alkanut oieta, joka näkyy meren rannan siirtymisenä kauemmaksi mantereesta. Koska maan kohoaminen on voimakkainta Perämeren alueella, muutokset rantamaisemassa ovat myös suuria. Täällä maa kohoaa noin 8,5 millimetriä vuodessa. Maankohoaminen näkyy parhaiten rannoilla, joissa paljastuu uutta vesijättömaata.

Vanhimmat asukkaat vielä muistavat, miten meren ranta oli lähempänä asutusta ja venevalkamat talojen lähettyvillä. Muutos on hidasta, mutta kylien vanhimmat muistavat meren pinnan laskeneen lähes metrin elinvuosiensa aikana.

Maapallolla on edelleenkin alueita, joissa jäätikkö painaa maankamaraa vastaavalla tavalla. Esimerkiksi Etelämantereella ja Grönlannissa tilanteet muistuttavat sitä, mikä oli Skandinaviassa vielä 15 000 vuotta sitten. Esimerkiksi Grönlannissa jäätikön paksuus saaren keskellä on yli 3 km ja maankuori jäätikön alla on painunut merenpinnan alapuolelle.

Maannousun mittaamiseksi käytetään GPS-paikannusmenetelmää, jossa usean satelliitin avulla määritetään mittausaseman paikka ja korkeus. Mittauspaikka ei ole enää sidoksissa merenrantaan, vaan se voi sijaita myös sisämaassa. GPS-mittausta on kokeiltu pohjoismaisessa BIFROST-hankkeessa. Jo muutaman vuoden mittaus antaa maannoususta tarkan kuvan.

Katso, kuinka maankohoaminen on muuttanut maisemaa:

Maankohoamisen vaikutukset

Ilmaston lämmettyä jää alkoi sulaa ja paine maankuorta kohtaan alkoi vähetä. Lisäksi kuoren alle alkoi virrata takaisin vaipan ainesta, mikä osaltaan nopeutti maankohoamista. Kohoaminen oli aluksi hyvin nopeaa, mutta hidastui myöhemmin niin, että nykyään nousu on suurimmillaan noin 8,5 millimetriä vuodessa. Perämeren alueella maankohoaminen on nopeinta, koska tällä alueella jään paksuus oli suurin ja jää suli viimeisenä.

Pääkaupunkiseudulla kohoamisnopeus on enää noin 2 millimetriä vuodessa ja Etelä-Ruotsissa maa ei enää kohoa, vaan päinvastoin painuu alaspäin. Vuosituhansien aikana maa on noussut jopa 300 metriä ja sen arvellaan kohoavan vielä 100-150 metriä seuraavan kymmenen tuhannen vuoden aikana. Maankohoaminen tosin hidastuu merkittävästi tulevaisuudessa, koska maanpinta alkaa asettua alkuperäiselle tasolleen.

Suomen luonnossa on useita merkkejä siitä, että maaon ollut aikanaan suurelta osin veden peitossa. Monet nykyiset mäet ja vaarat olivat aikoinaan merestä pilkistäviä saaria ja luotoja. Pienet luodot liittyvät toisiinsa ja kasvavat saariksi ja saaret vastaavasti liittyvät mantereeseen. Perämeren suurin saari, Hailuoto, on tästä hyvä esimerkki. Laivaväylien mataloituminen ja uusien karien ilmaantuminen aiheuttavat ongelmia laivaliikenteelle. Väyliä joudutaan ruoppaamaan, merikarttoja uusimaan ja jopa satamia siirtämään.

Merestä kokonneen maan valtaa erilaiset rannikon pioneerikasvit muodostaen rantaniittyjä. Myöhemmin rannan valtaavat pensaat ja puut. Tyypillisesti ensin ehtivät paju, raita, leppä ja koivu ennen kuusta ja mäntyä. Lue lisää kasveista täältä.

 

Maa järkkyy

Perämerellä tapahtui maanjäristys maaliskuussa 2016. Ilmatieteen laitos vahvisti tiedon Helsingin yliopiston seismologian instituutilta saamansa tiedon perusteella. Ilmatieteen laitoksen saamien ensitietojen mukaan järistyksen voimakkuus oli 4,6 magnitudia. Järistys tapahtui merellä noin 54 kilometriä Luulajasta ja 45 kilometriä Raahesta. Vaikka järistys ei ollut suuri, yhtä voimakkaita järistyksiä tapahtuu alueella hyvin harvoin. Maanjäristyksestä tehtiin havaintoja laajalla alueella Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Monet oululaisetkin kertoivat kuulleensa muun muassa jyrinää ja tunteneensa jopa tärinää. Järistys tuntui selvästi myös Kemissä. 

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa on mitattu muutama lähes vuoden 2016 järistyksen lukemiin yltänyt järistys. Kuusamossa mitattiin 3,5 magnitudin järistys vuonna 2000 ja Alajärvellä 3,8 magnitudin järistys vuonna 1979.

Suomessa mitattavat järistykset joutuvat pääsääntöisesti Atlantin laajenemisesta. Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat toisistaan aiheuttaen puristusjännityksen Fennoskandian alueella.

Haluatko lisää tietoja maan järkkymisestä ja liikkeistä?
Katso Ylen video aiheesta.