Sää & Paikallisilmasto

Kiikelin sääasema

Sääasema tarjoaa sää- ja olosuhdetietoja Kiikelin nokalla sijaitsevalta mittausasemalta. Sivuilla tarjotaan säätietojen ohella jatkuvasti päivittyvää kuvaa vallitsevista olosuhteista webkameran kautta.

Lisätietoja Kiikelin säästä saat klikkaamalla tästä.

Kiikelinlahti live webkamera

Allaolevasta kuvasta voi katsoa Kiikelin reaaliaikaisen säätilanteen. Arktisista olosuhteista johtuen webkameran kuva ei pilottivaiheessa välttämättä aina toimi, sillä koko järjestelmä saa energian aurinko- ja tuulivoimasta.

Säätietoja Kiikelistä

Meri- ja maatuuli:

Kun aurinko lämmittää maanpintaa, yläpuolella oleva ilmakerros lämpenee ja sen seurauksena myös laajenee. Meri lämpenee hitaammin, joten maan ja meren välille syntyy lämpötilaero. Tämä synnyttää rannikolle ilman kiertoliikkeen. Maalla ilma alkaa kohota. Jotta tasapaino säilyisi, alkaa ilmaa virrata ylempänä merelle päin ja merelle syntyy laskuvirtausta. Tätä laskuvirtausta kompensoimaan syntyy tuuli mereltä maalle päin. Tätä tuulta kutsutaan merituuleksi.

Maatuuli syntyy merituulen tapaan, mutta silloin tuuli puhaltaa kylmältä maalta lämpimälle merelle päin. Meri jäähtyy hitaammin kuin maa. Maatuuli puhaltaa öisin loppukesällä ja syksyisin, kun merivesi on ilmaa lämpimämpää. Maatuuli on merituulta selvästi heikompaa. Sen vaatii syntyäkseen heikkotuulisen ja selkeän yön.

Lähde: Ilmatieteenlaitos, 2016

Föhn-ilmiö:

Aurinko paistaa ja lämpötila tuntuu keväiseltä noin +5 - +10 -asteiselta, kun pitäisi olla vielä kylmin talvi. Syypäänä tähän on Föhntuuli, josta hiustenkuivaajaa tarkoittava nimitys föönikin on alunperin saanut alkunsa.
Föhntuuli käyttäytyy siis hieman samoin tavoin kuin hiustenkuivaaja. Kylmä ilma menee sisään ja lämmin tulee ulos. Luonnossa hiustenkuivaajan tilalla on vain vuoristo.

Tuulen tulee puhaltaa melko suoraviivaisesti vuoriston yli, jolloin ilma jäähtyy sekä ilmassa oleva kosteus tiivistyy ilman kohotessa ylöspäin vuoren rinnettä pitkin ja sataa sitten alas. Vuoren toisella puolella ilma laskeutuu ja samalla kuivuu sekä lämpenee. Ilma voi olla jopa kymmeniä asteita lämpimämpää kuin se on vuoren toisella puolella. Föhn -ilmiön taika piilee vesihöyryssä, joka sitoo energiaa eli lämpöä. Kun ilmassa oleva kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja sateeksi, ilmaan vapautuu samalla lämpöä. Kun ilma kohoaa ylöspäin se jäähtyy paineen laskiessa, tiivistyminen vapauttaa ilmaan samalla lämpöä, joka hidastaa ja hillitsee lämpötilan laskua. Kostea ilma jäähtyy siis huomattavasti hitaammin kuin kuiva ilma.

Ilmasta poistuu kosteus sateen mukana ennen vuoren ylitystä. Kuiva ilma alkaa laskeutua ylityksen jälkeen ja lämpenee samalla paineen kasvaessa. Kuiva ilma lämpenee jopa kaksi kertaa nopeammin kuin jos se olisi edelleen kostea. Näin Föhn-ilmiö tuo vuoren toiselle puolelle huomattavasti lämpöisempää ja selkeämpää ilmaa, kuin mitä se oli vuoren toisella puolella.
Lähde: Jokela, A. 2015. Foreca

Alla kaavio Föhn-ilmiöstä:

Myrskyt:

Salamat:

Salama on yksi näyttävimmistä luonnonilmiöistä, joka vielä toistuu usein. Ukkoset ovat osa niin sanottua maapallonlaajuista ilmasähkövirtapiiriä. Ilmasähköllä tarkoitetaan ilmiöitä, jotka liittyvät sähkövarausten erottumiseen ionosfäärin alapuolisessa ilmakehässä, noin 100 kilometrin korkeuden alapuolella. Ionosfäärissä ja tämän yläpuolella esiintyy voimakkaita, Maan ja Auringon vuorovaikutuksesta suoraan riippuvia sähkövirtoja; alemmassa ilmakehässä on paljon heikompi maapallonlaajuinen virtapiiri, jota ylläpitää ukkostoiminta.
Tuoreimmat salamahavainnot Suomessa ja lähialueilla näkyvät  Ilmatieteenlaitoksen sivuilta!

Lähde: Ilmatieteenlaitos, 2017.

Mauri-myrsky:

Mauri-myrsky aiheutti valtavat vahingot vuonna 1982 Pohjois-Suomessa ja erityisesti Perämeren alueella, ollen yksi voimakkaimmista syysmyrskyistä maassamme kautta aikojen. Myrskyn taloudellisten vahinkojen arvioitiin nousevan jopa satoihin miljooniin markkoihin, eikä henkilövahingoiltakaan vältytty. Ajoittain hirmumyrskyn voimalla lähes 40 m/s puhaltanut tuuli aiheutti suurimmat tuhot Pohjois-Suomen metsille. Tuhoalueita oli kaikkialla maakunnassa ja varovaistenkin arvioiden mukaan metsää kaatui useita miljoonia kuutiometrejä, rahassa satojen miljoonien markkojen edestä. Ainoastaan Muonion seudulla vahingot jäivät vähäisiksi. Metsää kaatui myös tunturialueitten pohjoispuolella Sodankylässä ja Inarissa.

Pohjanlahden perukassa syntyi hirmuista jälkeä. Kemin Ajoksessa tuulennopeudeksi mitattiin ajoittain 35-40 m/s ja merivesi nousi nopeasti lähes kaksi metriä tavallista korkeammalle, jolloin aallot löivät maihin aiheuttaen mm. Kemin ja Tornion venesatamissa huomattavat vahingot. Veneitä kulkeutui kauas maalle, mm. Kemin pallokentälle. Tällöin myös kymmeniä saariston kesämökkejä irtosi perustuksiltaan.

Lapissa myrskyä luonnehdittiin pahimmaksi syysmyrskyksi miesmuistiin. Perämeren alueella Vaasasta alkaen myrsky rikkoi satoja veneitä ja kaatoi laajoja alueita metsiä ja puistojen puita sisämaassa. Rannikolla, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä tuuli irotteli kymmeniä kattoja. Vielä muutamaa päivää myöhemmin olivat laajat alueet ilman sähköä ja osa puhelinyhteyksistä edelleen poikki.

Hälyttävin tilanne syntyi katon revetessä ja tulvaveden uhatessa Kemin sairaalaa, kulttuurikeskusta ja kaupungintaloa. Tilanne kaupungin keskustassa oli jotain Suomen oloissa ennen kokematonta: ikkunat paukkuivat joka puolella rikki, peltikatot menivät rullalle, jopa tonnin painoiset kivet vierivät Ajoksen satamassa rantapenkereen sorruttua ja suojatie kääntyi mutkille meren viedessä perustukset. Puistikot ja mm. Kemin pallokenttä täyttyivät tuhoutuneista purjeveneistä. Lähes koko hai-veneiden kemiläinen ryhmä tuhoutui ja muutenkin Perämeren alueen purjevenekanta vähintään vaurioitui lähes kokonaisuudessaan.

Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita, mm. varastohallit tuhoutuivat. Ajoksen satamassa siirtotöissä ollut veturi jäi mottiin rautatiepenkereen sortuessa sen molemmin puolin.

Säätilanteen aiheutti trooppisen Debby-myrskyn jäänne, joka liikkui Tanskan suunnalta koilliseen voimistuen uudelleen myrskyksi Pohjanlahdella. Matalapaine sai lisävoimansa sen kaakkoispuoleisesta vuodenaikaan hyvin lämpimästä ilmamassasta, jossa esiintyi myös ukkosta.
Lähde: Korpela, L. 2016. 1982 Syysmyrsky Mauri.