|
|
|
KAUPUNGIN
KEHITTÄMISEEN
LIITTYVÄT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
Kysymykset vuonna 2012
| Päivämäärä |
Kysymys ja vastaus |
| |
|
| |
|
Kysymykset vuonna
2011
| Päivämäärä |
Kysymys ja vastaus
|
| 4.11.2011 |
Kysymys: Ajoksen "entinen" uimaranta
Ihmettelen, että Ajoksen entinen uimaranta (entinen ponttoonien
uimaranta)on päästetty vesottumaan ja heinikoitumaan niin, ettei
lapsiperheet viihdy enää rannalla. Ranta olisi lapsiperheille
hyvä
pitkän matalan rannan takia. Myös matkailun kannalta rantaa
voisi kehittää, sillä harvassa kaupungissa on käytettävissä
tällaiset rannat kuin kemissä. Mansikkanokka käy jo pieneksi ja
viikonlopun
jäljiltä on jo jokseenkin vaarallinen lasten uimapaikka (säretyt
lasipullot meressä).
Olisiko investointi suuri, jos pillarit pantaisiin töihin
pudistamaan ranta heinikosta ja merestä
pukattaisiin uusi hieno hiekka tilalle.
Nimimerkki: Maarit Kurkinen
Vastaus:
Kemissä on 3 virallista uimarantaa: Mansikkanokka, Takajärvi
sekä Paavonkarin uimaranta.
Ajoksen uimarannasta kaupunki on luopunut jo vuosia sitten, eikä
ole näkyvillä, että se tulisi lähivuosina peruskorjauksen ja
kunnossapidon piiriin.
Varsinaista kustannusarviota tarvittavista toimenpiteistä ei
ole, mutta riippuen toimenpiteiden laajuudesta puhutaan
varovaisesti muutaman tuhannen euron ja enimmillään kymmenien
tuhasien eurojen tarpeesta.
Tuo esitetty peruskorjaus ei sisälly myöskään kaupungin
lähivuosien investointisuunnitelmiin.
Ilkka Kotala
liikuntasihteeri
|
| 8.8.2011 |
Kysymys: Sarius
Eikös nyt voitaisi päättää ja alkaa rakentamaan sariusta
kun vapon biodisel tehdas tulee tänne ja joka rakennusvaiheessa
työlistää
satoja, siinä siivellä rakennetaan helposti sariusta ja saadaan
taas
lisää työpaikkoja kun ympäristövalitukset kumottiin!! vauihtia
päätöksiin?
Nimimerkki: TomPPa
Vastaus:
Sarius alueelle saatiin yleiskaava vahvistettua. Ennen
rakentamista tarvitaan vielä asemakaava, joka on tarkempi kuin
yleiskaava. Asemakaavan laatiminen aloitetaan vielä tämän vuoden
aikana.
Riitta Vallin
Kaavoituspäällikkö
|
| 17.6.2011 |
Kysymys: Mansikkanokka kuntoon!
Minkä vuoksi kaupunki ei kunnosta mansikkanokan rantaa,
ranta erittäin kivikkoinen ja muutenkin huonossa kunnossa. Eikö
olisi aika panostaa
keskustan ainoaan uimarantaan, kun porukkaa riittää?!
Nimimerkki: nim. keskustassa asuva
Vastaus:
Kemin kaupunki kunnostaa hoidossaan olevat uimarannat keväällä
siinä
laajuudessa kuin taloudelliset edellytykset ovat olemassa.
Uimarannat
siivotaan ja käyttökunnostetaan kesällä päivittäin.
Mansikkanokan uimarannan perusparantaminen on mahdollista siinä
vaiheessa,
kun Sauvosaaren lounaisrannan asemakaava on laadittu. Tällöin
tiedetään,
mikä osa Mansikkanokan ranta-alueesta jää tulevaisuudessa
uimarantakäyttöön.
Liikuntatoimenjohtaja Eero Saija
|
| 24.1.2011 |
Kysymys: Asfalttia-asiaa
Olen kysellyt useampana vuonna,useammilta kaupungin
\"herroilta\" Rantanällinkadun,Moisionkadun
asfaltoinnista.(pituus n.1km)
Hövelisti on kaikki kohdallaan luvanneet.Valmista piti olla -07
viimmeistään -09,eipä oo pintaa näkynyt.
Vesi-ja viemärilinjathan ovat uudet,mistä kiikastaa?
Toivottavasti tuleva suvi tuo päällysteen Nälliin.Olemme jo
kypsyneet
tuohon keväiseen kynnöspeltoon.
Nimimerkki: pera
Vastaus:
Rantanällinkatu on tämän vuoden asfaltointiohjelmassa. Tarkkaa
työaikataulua
em. töiden osalta ei ole vielä laadittu, mutta kadut on
asfaltoitu
viimeistään syyskuussa 2011.
Mika Grönvall
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
|
| Kysymykset vuonna
2010
|
| 7.12.10 |
Kysymys: Järpin alue
Miksi kaupungin eteläpuolella oleva varsin viihtyisä asumis-alue
halutaan kurjistaa kaikista kaupungin palveluista esimerkiksi
viemäröinninkin osalta ,kun putki pyritään kierrättämään
asutuksen
ulkopuolelle ,ettei siihen ole mahdollisuutta liittyä ,vai onko
tässä syynä yksityisomistuksessa olevat tontit ?
Nimimerkki: ville
Vastaus:
Järpin alue sijaitsee tällä hetkellä jätevesiverkoston
toiminta-alueen ulkopuolella. Viemäriverkoston laajeneminen
Järpin alueelle tulee mahdolliseksi suunnitteilla olevan
Kemintullin runkojohto-hankkeen toteutumisen jälkeen. Kyseisessä
hankkeessa on tarkoitus rakentaa vesi-ja viemärirunkojohtolinjat
tulevalta Kemintullin yritysalueelta (Eteläntien ja
Veitsiluodontien risteysalueelta) Ritikan teollisuusalueelle.
Runkojohtojen linjausta varten on luonnosteltu ja vertailtu eri
linjausvaihtoehtoja, joissa on pyritty huomioimaan myös
mahdollisten myöhäisempien rakennusvaiheiden toteutus sekä
nykyinfra. Järpin tiiveimmän asutuksen kohdalla runkolinja on
suunniteltu vietäväksi Mottimajantietä pitkin Kemintullin
asemakaava alueelle, jossa linjaus kulkee niinikään luontevasti
tulevia katulinjauksia pitkin. Mottimajantielle on tarkoitus
rakentaa runkojohtolinjojen lisäksi samaan kaivantoon
kiinteistöjä varten viettoviemäröinti. Runkojohtojen
suunnittelussa on otettu huomioon myös matkanvarrella sivussa
sijaitsevien asutusalueiden mm. Järpintien liittäminen
viemärirunkojohtoon. ELY:n liikenneviraston (ent. Tiehallinnon)
hallinnoimalle tiealueelle (Eteläntie) pyritään sijoittamaan
vain tienpoikki meneviä johtoja. Runkojohtojen sijoittamista
nykyisen asutuksen piha-alueille on pyritty myös välttämään.
Suunnitteluinsinööri Mikko Heinineva
Kemin Vesi Oy
|
| 15.11.10 |
Kysymys: Kemin leikkikenttien
talvikunnossapidosta
Kemin keskustassa olevia leikkikenttiä käytetään paljon myös
talvisin,
mutta kaupunki ei pidä kenttiä puhtaana lumesta. Voisiko
kaupungin keskustassa edes yrittää pitää avoinna yhtä tai kahta
leikkikenttää (esimerkiksi Meripuiston leikkikenttää) siten,
että laitteet eivät
lopputalvesta "huku" lumeen. Lapset ja vanhemmat toki tallaavat
itse polun leikkivälineiden luokse, mutta laitteita on vaikea
kaivaa esille lumen keskeltä käsivoimin. Leikkikenttä on tärkeä
paikka myös
lasten talviulkoilun kannalta, sillä aivan pienten lasten kanssa
ei voi luistella tai hiihtää, vaikka niitä taitoja vähitelleen
opetellaankin.
Toinen kysymykseni koskee Kaivolinnan vuoropäiväkodin tienoota
ja lumenpoistoa päiväkodin luota. Vanhemmat pysäköivät autot
Kirkkopuistokadulle ja Kaivokadulle, kun vievät lapset hoitoon
mutta
talvisin lumivallit peittävät kadunvarren varsinkin
Kirkkopuistokadun puolella. Pysäköiminen ja lapsen saattaminen
päiväkotiin olisi turvallisempaa, jos lumet poistettaisiin
kadunvarresta edes muutaman
päivän välein. Oma huomioni on, että vaikka katu saadaan
pidettyä puhtaana, niin kadun ja jalkakäytävän väliä ei, vaan
lumi kertyy siihen joskus niin korkeaksi kinokseksi, että oven
avaaminen on hankalaa.
Eikö lumenpoistaminen lisäisi sekä liikenneturvallisuutta että
helpottaisi kulkua päiväkotiin?
Sehän on kuitenkin tiedossa, että päiväkodin lähelle pysäköidään
kymmeniä (ehkä jopa satoja)
kertoja päivittäin.
Nimimerkki: Pienen lapsen äiti
Vastaus:
Kaupunki pitää keskustan kahta leikkikenttää (Meripuisto ja
keskuskoulu) kunnossa myös talvisin. Ajoradan ja jalkakäytävän
välisen lumivallin poisto kuuluu kiinteistön omistajan
vastuulle.
Kaupungin rakennusvalvonta on viranomainen, joka tähän
laiminlyöntiin voi puuttua.
Puistokaistojen osalta kaupunki ajaa lumia pois siltä osin kun
se liikenneturvallisuuden puolesta on perusteltua.
Mika Grönvall
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
|
| 20.5.10 |
Kysymys:
ILMOITUSTAULUJA KEMIIN
Miksi Kemissä ei ole yleisiä ilmoitustauluja missään?
Tapahtumista ilmoitetaan lehdissä,
mutta kaikkia ihmisiä ne eivät tavoita.
Kauppojen ilmoitustauluilta ilmoitukset revitään pois. Kemin
kaupungin sähkökaappeihin saa laittaa vain \"tietynlaisia
ilmoituksia\". Nyt kaivattaisiin paikkaa ilmoituksille, joihin
kaikilla on oikeus laittaa tietoa paikallisista
tapahtumista/koko maata koskevista kampanjoista.
Nimimerkki:
Infolle paikkoja
Vastaus:
Kemissä ei ole yleisiä ilmoitustauluja. Syy siihen lienee
se ettei tarvetta tällaisille tauluille ole ainakaan tähän
mennessä laajemmalti ilmennyt. Markettien auloissa on lukuisia
ilmoitustauluja, joissa tiedotetaan monenlaisista asioista, myös
tapahtumista. Ilmoitukset poistetaan kun tapahtuman päivämäärä
on ohitettu. Kulttuurikeskuksen tuulikaapissa on myös
ilmoitustaulu, johon voi kiinnittää tiedotteita tapahtumista.
Tapahtumista tiedotetaan kiitettävästi myös Radio Perämeren
menovinkeissä.
Kemin Matkailu pitää Kemin kotisivuilla luetteloa yleistä
kiinnostusta herättävistä tapahtumista.
Pohjolan Sanomissa on myös menovinkkejä alueen
kulttuuritapahtumista.
Kemin kaupunki
|
| 22.4.10 |
Kysymys:
Pohjois-Kemin palvelut
Kemin pohjoisosien palvelutoiminnat vähentyvät jatkuvasti.
Karihaara on kohta vailla sosiaalipalveluja asukkaille. Vain
yksi ruokatarvikekauppa toimii.
Alueelle on järjestetty hoitolaitoksia vanhuksille ja
vammaisille. Se on autioittanut palveluja.
Mikä on Karihaaran urheilukentän kohtalo? Hyväkuntoinen kenttä.
Sinne oli joskus ehdolla uusi jalkapallohallikin.
Kaupungin arvostetut asuinalueet laajenevat pohjoiseen
Koivuharjun
rannikkorakentamisella. Miten palvelutoiminta?
Nimimerkki: kemiläinen
Vastaus:
Liikuntapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden
sekä kehittämis- ja rahoitusosaston vastaukset:
Karihaaran urheilukentän nykyiset palvelut tullaan säilyttämään
eli
alueella säilyy nurmikenttä, tekonurmikenttä, hiekkakenttä sekä
talvikäytössä oleva luistelukenttä. Karihaaran koulun tonttiin
rajautuvalla
alueella on lähiliikuntapaikka.
Sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluista Pohjois- Kemin alueella toimii
edelleen lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta,
neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Karihaaran
terveysasemalla. Tilannetta voi muuttaa kulloinenkin
lääkäritilanne.
Pohjoisella alueella toimii kaupungin ylläpitämänä vanhusten
palvelukoti Iltarusko, vanhainkoti Nestori, kehitysvammaisten
palvelukoti Apila ja kuntoutumiskoti Inka-koti. Palvelukotien
sijoittuminen alueelle johtuu siitä, että alueella on ollut
palvelukodeiksi peruskorjattavaksi sopivia kiinteistöjä. Lisäksi
alueella on Toivola-Luotolan vanhustenkotiyhdistys ry:n Purolan
palvelukeskus, joka järjestää kemiläisille palveluasumista ja
intervallihoitoa ja erityisesti Karihaaran alueen asukkaille
ateriapalveluja. Kotipalvelu toimii alueellisesti ja myös
Pohjoisen Kemin alueella järjestetään kotipalvelua alueella
asuville vanhuksille, sairaille ja vammaisille henkilöille.
Palveluliikenteen kolmesta palvelulinjasta yksi liikennöi
pohjoisen alueella, joten alueen asukkaiden kuljetuspalvelut
ovat samalla tasolla kuin muillakin alueilla.
Sosiaalityön, perheneuvolan ja päihdehuollon palvelut
järjestetään kaupungissa keskitetysti eikä niitä aiemminkaan ole
järjestetty alueilla, joten pohjoisen alueen sosiaalipalvelut
eivät ole heikentyneet aiempaan verrattuna.
Kysyjä on pahoillaan Kemin
pohjoisosan kaupallisten palveluiden vähenemisestä.
Tänä päivänä kaupan alan yritykset hakeutuvat kannattavuussyistä
sinne, missä on paljon ihmis- ja liikennevirtoja. Tämä
puolestaan johtaa siihen, että kaupat sijoittuvat
keskusta-alueelle tai mahdollisimman lähelle sitä.
|
|
3.3.2010 |
Kysymys:
Rytikari
Minkälaiset kehitysnäkymät Kemillä on Rytikarin
alueesta. Onko minkään
laisia kehtityssuunnitelmia alueelle. Miten
mahdollinen ydinvoimalan
tulo Karsinkonnokalle vaikuttaa Rytikariin,
Paavonkariin, Hepolahteen
ja Ajokseen. Minkä laisia tulevia visioita Kemillä
on alueisiin.
Nimimerkki: entinen tai mahdollisesti tuleva
rytikarilainen
Vastaus:
Lapin liitto on laatinut maakuntakaavan
Karsikkoniemen mahdollista ydinvoimalaa varten.
Kaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa
joulukuussa 2009. Kaava ei ole vielä saanut
lainvoimaa koska kaavasta on valitettu. Rytikari,
Paavonkari ja Hepola sisältyvät viiden kilometrin
suojavyöhykkeeseen, jossa pysyvän asumisen
lisääminen on rajoitettu. Maakuntakaavan pohjalta
laaditaan kuntakohtaiset tarkemmat kaavat eli
Kemissä yleiskaavan muutos. Satamakankaan alue,
jolle on suunniteltu pientaloalue, jää pois ja
tilalle tulee loma-asumista. Henkilökohtaisesti
arvelisin, että jos ydinvoimala Simoon rakennetaan
niin Hepola-Rytikari alueet vilkastuvat
merkittävästi.
Rytikarin väestömäärä on viimeisen kahdenkymmenen
vuoden aikana vähentynyt merkittävästi.
Vuonna -90 asukkaita oli 981 ja vuonna 2008
713 eli väkimäärä väheni 27 %
kun se samanaikaisesti Kemissä väheni n. 11 %.
Mikäli Hepola-Rytikarin alue virkistyy ja väkiluku
kasvaa arvioidaan nykyisten koulu- ja
päiväkotitilojen riittävän.
Tällä hetkellä Rytikarin alueella ei ole vapaita
tontteja tarjolla.
Veitsiluodon lähikirjaston toiminta loppui
1.1.2010 ja nyt alueella kirjastopalveluja saa
kirjastoautosta, jonka pysäkkiajat löytyvät mm.
kirjaston kotisivuilta.
Allan Mikkola
Kehittämis- ja rahoitusosasto
|
|
2.3.2010 |
Kysymys: Tekojäärata Kemiin
Terve. Lappiin kuuluvassa lumen ja meren kaupungissa
luulisi olevan hyvät mahdollisuudet
luisteluharrastukselle. Näin ei kuitenkaan ole.
Jäähalli ja joulunaikaan jäädytettävät kentät eivät
riitä.
Kaivattaisiin jo syksyllä jäätyvää tekojäärataa.
Minne Kemi rakentaisi ison (jääpalloon sopivan)
tekojääradan? Paljon sellainen maksaa?
Koska rakennetaan?
Nimimerkki: Tuomas Kääriäinen
Vastaus:
Luistelukenttien jäädyttäminen 2000 -luvulla on
ollut Kemissä erittäin haastavaa. Seitsemänä vuotena
luistelukentät on saatu jäädytettyä vasta joulukuun
puolen välin jälkeen. Vuoden 2009 osalta jäädytystä
siirsi vielä taloudelliset säästöt.
Kemin kaupungin investointisuunnitelmaan vuosille
2010 - 2013 ei sisälly tekojään rakentaminen Kemiin.
Täysimittainen tekojäärata on mittava taloudellinen
investointi. Erittäin raskas se on taloudelliselle
kriisikunnalle, jollainen Kemin kaupunki on.
Tekojäärataa varten on olemassa aluevaraus Jungon
urheilualueella.
Liikuntatoimenjohtaja Eero Saija |
| |
|
| |
|
| |
|
|
|