| YLIOPPILASTUTKINTO-
|
KEMIAN KOE | |
| LAUTAKUNTA | Ratkaisut |
17.3.2008 |
| MAOL:n yleisiä ohjeita |
| Kemian kannalta
epätäsmällisestä
kielenkäytöstä, huolimattomasti piirretyistä
orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoista tai huolimattomasta kaavojen
kirjoittamisesta sekä virheellisistä nimistä
vähennetään 0 – 1 p. Pieni laskuvirhe tai likiarvojen huolimaton käyttö aiheuttaa 1/3 – 1 pisteen vähennyksen. Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita voi korvata jonkin muun kohdan tavallista syvällisemmällä käsittelyllä. Selventävien kuvien ja kaavioiden käyttö on suositeltavaa. Sanallisissa vastauksissa tulee käyttää myös kemiallisia kaavoja. Jos vastauksena pyydetään reaktioyhtälöä, sen tulee olla esitettynä ilman hapetuslukuja pienimmin mahdollisin kokonaislukukertoimin ja olomuodoilla varustettuna. Orgaanisissa reaktioyhtälöissä ei vaadita olomuotoja. |
| 1. |
Tarkastele oheista jaksollista järjestelmää ja valitse siitä | |||||
| a) |
jokin
puolijohde |
|||||
| Puolijohteita ovat alkuaineet,
joiden sidoselektronit eivät ole täysin vapaasti liikkuvia
kuten metalleissa. Puolijohteiden sidoselektronit vapautuvat hyvin
pienellä energialisällä. Puolijohteissa varauksenkuljettajina toimivat elektronit (n-tyypin puolijohde) tai positiiviset aukot (p-tyypin puolijohde). Puolijohteen sähkönjohtavuus paranee lämmitettäessä.
Tyypillinen puolijohde on esimerkiksi pienillä määrillä booria (B) tai fosforia (P) doupattu pii (Si). Si-atomilla on uloimmalla kuorellaan neljä elektronia. Niinpä piiatomit muodostavat keskenään hilan tetraedrisesti suuntautunein kovalenttisin sidoksin. Hilaan syntyy häiriö, kun mukaan liitetään fosforiatomi, jolla 5 elektronia uloimmalla kuorellaan, tai booriatomi, jolla on vastaavasti kolme elektronia. P:n tapauksessa ylimääräinen elektroni siirtyy hilassa atomilta toiselle. B:n tapauksessa syntyy yhden elektronin vajauksesta aukko, joka siirtyy hilassa eteenpäin (itse asiassa elektroni siirtyy ja jälkeen jää uusi aukko). Lämmittäminen auttaa kummassakin tapauksessa elektronia saamaan riittävästi energiaa siirtyäkseen. Sekä epäorgaanisissa että orgaanisissa puolijohteissa virran kulkusuuntaa rajoittaa sidosten suuntautuminen toisin kuin metallijohteessa ja grafiitissa. Tärkeitä puolijohteita ovat pii ja germanium.vrt. syksy 1998 tehtävä +8. |
||||||
| V: |
Si, Ge |
|||||
| b) |
jokin alkuaine, jolla esiintyy allotropiaa | |||||
| Allotropia (kreik. allo- = muu,
tropos = tapa) Allotropia tarkoittaa ilmiötä, jossa alkuaine voi esiintyä samassa paineessa ja lämpötilassa erilaisissa kemiallisissa muodoissa. Allotroopit koostuvat saman alkuaineen atomeista, mutta atomien järjestys ja atomien väliset sidokset poikkeavat toisistaan. Seurauksena ovat suuret erot allotrooppisten aineiden fysikaalisissa ja mekaanisissa ominaisuuksissa, esimerkiksi värissä, lujuudessa tai lämmön- ja sähkönjohtokyvyssä. Hiilen allotrooppeja ovat timantti, grafiitti ja fullereenit. Hiilen allotroopit |
||||||
| V: |
C, P, S, O, Sn, Se, … |
|||||
| c) |
jokin alkuaine, jonka oksidi on emäksinen | |||||
| Emäksinen oksidi tuottaa
veteen liuetessaan emäksisen liuoksen ja hapan oksidi vastaavasti
happaman liuoksen. Emäksisiä oksideja ovat alkali- ja
maa-alkalimetallien oksidit (mm. Na2O, CaO), happamia
oksideja taas ovat epämetallien oksidit (mm. CO2, SO3) Na2O(s) + H2O(l) → 2 NaOH(aq) CaO(s) + H2O(l) → Ca(OH)2(aq) |
||||||
| V: |
alkali- tai maa-alkalimetallit
(ei beryllium) |
|||||
| d) |
ensimmäinen siirtymäalkuaine | |||||
| Siirtymäalkuaine
määritellään aineeksi, jonka atomeilla on
epätäydellinen d-orbitaali tai joka voi muodostaa yhden tai
useampia kationeja joilla on epätäydellien d-orbitaali. Siirtymäalkuaineet kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä d- ja f-lohkoon. Siirtymäalkuaineet ovat kaikki metalleja. Skandium vai titaani on oikea vastaus. Molemmat hyväksyttiin. Siirtymäalkuaine käsitteenä määritellään eri tavoin eri lähteissä. Osa lukion kemian kirjoista ei mainitse sitä käsitteenä lainkaan. Mooli-sarjassa on määritelmään, jonka mukaan siirtymäalkuaineella tulee olla ainakin yksi IONI, jolla on vajaasti miehitetty d-orbitaali. Skandiumilla ei näin ole, joten se ei tämän määritelmän perusteella olisi siirtymäalkuaine, koska Sc3+-ionissa d-orbitaalit ovat kokonaan tyhjät. Tämän määritelmän ensimmäinen siirtymäalkuaine olisi Ti Toisen määritelmän mukaan ATOMILLA tai IONILLA täytyy olla osittain täyttyneet d-orbitaalit, jotta alkuaine olisi siirtymäalkuaine. Tämän määritelmän ensimmäinen siirtymäalkuaine olisi Sc. Esim. Katalyytti-sarjassa sanotaan: Skandium on ensimmäinen siirtymäalkuaine. |
||||||
| V: |
Sc (Ti) |
|||||
| e) |
voimakkain hapetin | |||||
| Voimakkaimalla hapettimella on
vahvin pyrkimys pelkistyä eli vastaanottaa elektroneita. Fluori on
elektronegatiivisin alkuaine, joten se on voimakkain hapetin. |
||||||
| V: |
F |
|||||
| f) |
alkuaineet, joiden tiheys on pienempi kuin ilman tiheys (NTP). | |||||
| Vain kaasumaiset alkuaineet ovat
ilmaa kevyempiä. Mikään kiinteä tai
nestemäinen alkuaine ei leiju ilmassa. taulukkokirjasta: ilman tiheys (NTP): ρ = 1,293 g/dm3, laskennallinen M(ilma) = ρVm = 1,293 g/dm3. 22,4 dm3/mol = 28,96 g/mol M(H2) = 2,0 g/mol < M(ilma) M(He) = 4, M(N2) = 28,0 g/mol < M(ilma) M(Ne) = < M(ilma) M(O2) = 32,0 g/mol > M(ilma) |
||||||
| V: |
He, Ne, N, H. |
|||||
![]() |
||||||
| 9. |
Marraskuussa 2004 hyväksyttiin virallisesti joitain vuosia aiemmin löydetyn uuden alkuaineen Z = 111 nimeksi röntgensäteiden löytäjän Wilhelm Conrad Röntgenin kunniaksi röntgenium ja kemialliseksi merkiksi Rg. | ![]() |
|
| a) |
Käytä hyväksi alkuaineiden jaksollista järjestelmää ja kuvaa röntgeniumin keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. (4 p.) | ||
| R |
- Kemiallinen merkki Rg. - ytimessä 111 protonia. - ryhmän 11. (kupariryhmän) ja 7. jakson alkuaine. - suhteellinen atomimassa noin 272. - ulkokuoren elektronirakenne 6d107s1 (tai 6d97s2). Uloin elektronikuori määrää aineen kemialliset ominaisuudet. - metallisuus - kiinteä aine - kemialliset ominaisuudet muistuttavat saman ryhmän alkuaineiden (Au ja Ag) ominaisuuksia - todennäköiset hapetusluvut +I ja +III. - jalous - radioaktiivisuus, ei pysyviä isotooppeja - ei tavata luonnossa |
||
| b) |
Miten superraskaita alkuaineita voidaan valmistaa? (2 p.) | ||
| R |
Raskaille atomeille annetaan
hiukkaskiihdyttimessä riittävän suuri liike-energia,
jonka jälkeen ne törmäytetään.
Tällöin useiden ydinreaktioiden jälkeen syntyy
radioaktiivinen alkuaine. |
Lähde:
Chemistry International Vol
27 No. 1
|
|
| 10. |
Daltonin
osapainelain mukaan
kaasuseoksen kokonaispaine pkok
on sen komponenttien osapaineiden summa, esimerkiksi kaasujen A ja B
seoksessa
on pkok = pA + pB.. Osapaineella tarkoitetaan painetta,
joka kaasulla
on, jos se esiintyisi astiassa yksinään. Kun tyhjiöityyn 1,00 litran astiaan suljettiin 0,050 mol typpidioksidia ja 0,050 mol dityppitetraoksidia, todettiin
jonkin ajan kuluttua kokonaispaineen
olevann
2,22 bar (222 kPa) lämpötilassa 307 K. Mitkä olivat
tällöin eri kaasujen
osapaineet?
Dityppitetraoksidi ja
typpidioksidi reagoivat
keskenään
seuraavasti:
N2O4(g)
<=> 2 NO2(g) |
|||||||||||||
| R | Kaasujen
tilanyhtälö: pV = nRT n = pV / RT |
R = 0,0831451 bar dm3/mol
K p = 2,22 bar T = 370 K V = 1,00 l |
||||||||||||
0,050 + x + 0,050 - 2x = 0,08697 x = 0,01303 (mol) |
Tasapainotilassa N2O4 ja 2 NO2
yhteenlaskettu
ainemäärä![]() Alussa yhteenlaskettu ainemäärä oli 0,050 mol + 0,050 mol = 0,10 mol eli reaktio on edennyt sellaiseen suuntaan, että ainemäärä pienenee eli oikealta vasemmalle |
|||||||||||||
| n(N2O4)
= 0,050 + 0,01303 = 0,06303 (mol) |
n(NO2) = 0,050 -2. 0,01303 = 0,02394 (mol) | |||||||||||||
![]() |
![]() |
|||||||||||||
| Tehtävät 11A ja 11B ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tehtävä 11A on laadittu vanhojen vuoden 1994 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan, tehtävä 11B uusien, vuonna 2005 käyttöön otettujen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Kumpaan tahansa tehtävään saa vastata. |
| +11A. |
Ensimmäiset maininnat ruudista ovat Kiinasta 900-luvulta, jolloin sitä käytettiin ilotulitteena. Ruutia tiedetään käytetyn sodankäynnissä Euroopassa jo 1200-luvulla, mutta vasta 1800-luvun loppupuolella keksitty savuton ruuti mahdollisti konetuliaseiden käytön. Merkittävää edistymistä merkitsi Alfred Noblin 1867 keksimä turvallinen tapa käsitellä nitroglyserolia. Uutta räjähdysainetta Nobel kutsui dynamiitiksi, ja tämän keksinnön avulla luotu omaisuus on perustana Nobelin palkinnoille. Nykyisin erilaisia räjähteitä valnmistetaan muun muassa louhintaan, sotilaskäyttöön ja ilotulitteisiin. Mihin räjähdysvaikutus perustuu? Tarkastele joitakin tavallisia räjähdysaineita, niiden koostumusta ja reaktioita sekä typpillistä käyttötarkoitusta. |
| Selitetty
räjähdysvaikutus: - voimakkaasti eksoterminen reaktio - reaktiotuotteina paljon kaasuja - nopea reaktio - paineaalto 3 p Räjähdeseokselta tai räjähdysaineelta vaadittavat ominaisuudet perusteltuna molekyylin rakenteen ja reaktion avulla, esim.: - räjähde pysymätön, tuotteet hyvin pysyviä (N2, H2O, CO2) - jos tapahtuu palamisreaktio, siihen tarvittavan hapen on oltava reaktioseoksessa 3 – 4 p Esimerkkejä erilaisista räjähteistä: dynamiitit, nitroyhdisteet, heräteräjähteet ym. |
| +11B. | a) |
Mitä tarkoitetaan käsitteellä puskuriliuos, ja mihin puskurivaikutus perustuu? (2 p.) |
| R |
Puskuriliuos on liuos, jonka pH
säilyy lähes muuttumattomana, vaikka liuokseen
lisätään pieni määrä happoa tai emästä tai liuosta laimennetaan. Jos puskuri toimii happoa tai emästä lisättäessä esimerkiksi HA/A- -puskuriliuoksessa: HA(aq) + OH-(aq) → A-(aq) + H2O(l) ja A-(aq) + H3O+(aq) → HA(aq) + H2O(l). |
|
| b) |
Puskuriliuoksilla on tärkeä merkitys luonnossa. Kuvaile jotain luonnossa tavattavaa puskurisysteemiä. (2 p.) | |
| R |
Esimerkiksi veren tärkein
pH:ta säätelevä systeemi on hiilihappo- ja
vetykarbonaattipuskuri. Kun veren happamuus kasvaa, muuttuu vetykarbonaatti-ioni hiilihapon kautta hiilidioksidiksi, joka poistuu hengitysilmaan: HCO3-(aq) + H3O+(aq) → H2CO3(aq) + H2O(l) → CO2(g) + 2 H2O(l). Kun veren emäksisyys lisääntyy, muuttuu hiilihappo vetykarbonaatti-ioniksi: H2CO3(aq) + OH- (aq) → HCO3-(aq) + H2O(l). |
|
| c) |
Kuinka suuri tilavuus 0,10 M natriumasetaattia tulee lisätä 100,0 ml:aan 0,10 M etikkahappoliuosta, jotta muodostuvan puskuriliuoksen pH = 4,35? (2 p.) | |
| R |
Heikon hapon puskuriliuoksessa
on voimassa heikon hapon tasapainovakion lauseke |
|
, |
||
| joka perustuu heikon hapon
protolyysireaktioon. Voidaan osoittaa, että puskuriliuoksessa happokonsentraatio on riittävän tarkasti sama kuin hapon alkuperäinen konsentraatio ja samoin suolan alkukonsentraatio on sama kuin puskuriliuoksen suolan konsentraatio. Tasapainovakion lauseke saadaan siis muutettua puskuriliuosta varten muotoon |
||
,
josta ![]() |
||
![]() |
||
![]() |
||
| n(suola)= 0,40 · 0,10
mol/l· 0,100 l = 0,0040 mol |
||
![]() |
||
| d) |
Missä tilavuussuhteissa tulee 0,10 M etikkahappoa ja 0,20 M NaOH sekoittta keskenään, jotta saataisiin puskuriliuos, jonka pH = 4,75? (3 p.) | |
|
||
| Koska puskuriliuoksen pH on sama
kuin pKa, on liuoksessa c(suola) = c(happo) ja myös n(suola) =
n(happo). Kun puskuriliuos tehdään neutraloimalla heikkoa happoa emäksellä, on vain puolet haposta neutraloitava. Oletetaan esimerkiksi, että happoliuosta on 100 ml. n(happo)alussa = c·V = 0,10 M· 0,100 l = 0,010 mol → neutraloitava 0,0050 mol n(NaOH)= 0,0050 mol → |
||
![]() |
||
| eli 100 ml : 25 ml = 4:1 |
||
| Etikkahapon pKa=4,75. | ||
| +12. |
Ohessa on erään kasvirasvalevitteen tuoteseloste. | ||
| a) |
Selitä rasvojen yleinen kemiallinen rakenne. Levitteen rasvat on luokiteltu tyydyttyneisiin, kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin. Miten ne eroavat ominaisuuksiltaan? (3 p.) | ![]() |
|
| R |
Rasvojen rakennekaava:
glyserolimolekyyli ja kolme rasvahappomolekyyliä muodostavat triesterin - Tyydyttynyt rasva: rasvahappomolekyyleissä ei ole kaksoissidoksia. - Kertatyydyttymätön rasva: rasvahappomolekyylissä yksi kaksoissidos. - Monityydyttymätön rasva: rasvahappomolekyylissä enemmän kuin yksi kaksoissidos. Ominaisuuksien vertailu, esimerkiksi: - kovuus/pehmeys - eläin-/kasvirasvat - terveysvaikutukset |
||
| b) |
Kasvirasvalevite sisältää E-vitamiinia (a-tokoferoli). E-vitamiini kuuluu rasvaliukoisiin vitamiineihin. Miten tämä on pääteltävissä sen molekyylirakenteesta? (2 p.) | ||
![]() |
|||
| R |
Rakenteessa on pitkä
hiilivetyketju, joka ei ole vesiliukoinen. Rakenteessa on poolisia ryhmiä (vesihakuisia), mutta niiden vaikutus on vähäinen. |
||
| c) |
Tuoteselosteen mukaan levite on vähälaktoosinen. Mitä sillä tarkoitetaan, ja mistä syystä tällaisia tuotteita tarvitaan? (2 p.) | ||
| R |
Vähälaktoosinen tuote
sisältää tavanomaista vähemmän laktoosia eli
maitosokeria. - laktoosi-intoleranssi: laktoosi ei pilkkoudu, koska laktaasientsyymiä on liian vähän -> ruoansulatushäiriöt |
||
| d) |
Rasia on polypropeenia (PP). Esitä propeenin polymeroitumisreaktio. Laadi reaktioyhtälö, joka kuvaa rasian poltossa tapahtuvaa reaktiota. (2 p.) | ||
| R |
Polymeroitumisreaktio n · CH2=CH(CH3) → [ CH2─CH(CH3) ] n Palamisreaktio: 2n C3H6(g) + 9n O2(g) → 6n CO2(g) + 6n H2O(g, l) |
||