1917
Koulun ensimmäiset ylioppilaat yleisarvosanalla laudatur valmistuvat. Kirjoituksissa kokeillaan ensimmäistä kertaa reaalikoetta. Koulu jaetaan virallisesti kieli- ja matematiikkalinjaan. Koulun 20-vuotisjuhla ja matrikkeli. Nikolai II:n kuva poistetaan koulun seinältä. Käymässä Niilo Kallio, Helmer Lindström, Yrjö Vallinmaa ja Anna Korhonen.

1918
Kansalaissodan aikana koulu on suojeluskunnan käytössä. Koululle varastoidaan myös venäläiseltä joukko-osastolta takavarikoidut aseet. Taisteluihin Etelä-Suomessa valkoisten puolella osallistuu koulun voimistelunopettaja ja 22 poikaa. Kouluviikkoja koko lukuvuonna kertyi vain 14. Uutena opettajana Anna Huumonen, joka jatkaa koulun opettajana keskeytyksettä vuoteen 1963 saakka. Käymässä Jaakko Manninen, Väinö Pöysti, Signe Tanskanen ja Yrjö Juhani Paasivirta.

1919
Koulu hyväksyy uudet tiukat järjestyssäännöt. Suojeluskunta perustaa koulun alempien luokkien oppilaille urheiluseuran nimeltä Vekarat. Rahatoimikamari (kaupunginhallitus) lupaa koululle Suomen lipun ja pihan perällä olevien vessojen alle turvetta, ”heti kun sitä jostakin saadaan.” Käymässä Kasperi Kautio, Eeva Murtomäki, Matti Vepsäläinen, Elli Tolvanen, Viljo Tanskanen ja Ester Luoma.

1920
Espanjantauti haittaa koulutyötä. Kahvilassa käyminen ja biljardin pelaaminen kielletään. Uusina opettajina Kirsti Immonen, Ellen ja Oskari Segerman, Elsa Kiiskinen, Anna Määttä, Kaarlo Tulkki ja Matti Rantapörhölä, käymässä Anna Hyvärinen, Urho Uimonen ja Väinö Suominen.

1921
Ylioppilaskirjoitukset uudistuvat. Reaalikokeeseen kuuluu viisi aineryhmää. Kirjoitukset epäonnistuvat täysin. 16:sta kirjoittaneesta 13 reputtaa. Koulussa alkaa juosta tarkastajia tutkimassa koulun tasoa. Rehtori Friman ottaa virkavapaata ja lähtee Ouluun opettajaksi. Anna Huumonen toimii johtajattarena vuoteen 1925 asti. Uusina opettajina Taito Otava ja Kallas Päivärinta, käymässä Onni Rantanen ja Lempi Ihala.

1922
AKS perustaa kouluun Karjala-Seuran osaston. Tarkastaja pitää osaa koulun opettajista varsin kehnona. Upea koulun 25-vuotisjuhla. Rehtori Frimanin stipendirahasto perustetaan. Koulua aletaan puuhata valtion kouluksi. Uusina opettajina Otto Järvinen, Uuno Hannula ja Hilja Kylmälä, käymässä E.A.Ahola ja Pekka Saarelainen.

1923
Rahan puutteen ja ahtaiden tilojen vuoksi kampanja koulun siirtämisestä valtiolle kiihtyy. Opetusministeri N.Liakka tutustuu kouluun. Uusina opettajina Maija Nikka ja Väinö Näyhä, käymässä Saima Heikkilä ja Jarl von Schoultz.

1924
Eduskunta hyväksyy koulun ottamisen valtiolle. Tätä varten valtion budjettiin varataan 250 000 mk:n määräraha. Uusina opettajina Laila Kittelä (o.s. Castrén) ja Väinö Neitiniemi.

1925
Syyskuun 1. päivänä koulu aloittaa toimintansa valtion kouluna nimellä Kemin yhteislyseo. Rakennusrahasto muutetaan stipendirahastoksi. Rehtori Friman jää eläkkeelle. Uudeksi rehtoriksi valitaan M.E.Huumonen. Uusina opettajina Ebba Ekman ja Siiri Hänninen.

1926
Koulussa ylitetään 300 oppilaan raja. Alkaa vapaaehtoinen heimoaatteen innoittama viron kielen opiskelu. Uusina opettajina Liisa Castrén, Otto Ilmari Tilus ja Arvo Suominen, käymässä Assar Vesterlund.