OPPILASKUNNAN SÄÄNNÖT

1. Nimi, kotipaikka ja kieli

Oppilaskunnan nimi on Kemin lyseon lukion oppilaskunta. Oppilaskunnan kotipaikka on Kemi ja sen kieli on suomi; kuitenkin siten, että oppilaskunnan kokouksiin voi osallistua muillakin kielillä. Oppilaskunnan ilmoitus- ja pöytäkirjakieli on suomi. Oppilaskunta on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

2. Tarkoitus

Oppilaskunnan olemassaolo ja toiminta perustuu lukiolain pykäliin 27 ja 31, jotka määrittelevät oppilaskunnan aseman ja tarkoituksen lukion sisällä. Oppilaskunnan tarkoituksena on toimia Kemin lyseon lukion opiskelijoiden edunvalvojana ja yhteistyöelimenä: edistämällä kouluviihtyvyyttä pyrkimällä parantamaan lukio-opiskelun edellytyksiä auttamalla (tutortoiminta) koulunkäynnin aloittavia opiskelijoita edistämällä ja valvomalla jäsentensä etuja tekemällä yhteistyötä lukion muiden ryhmien, yhteisöjen, yhdistysten, yritysten ja päättäjien kanssa sekä Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja sen piirijärjestöjen kanssa.

3. Toiminnan laatu

Oppilaskunta järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia, tapahtumia, matkoja ja juhlia. Se pitää yhteyttä koulun opettajakuntaan, rehtoriin ja Kemin kaupungin sivistystoimeen, harjoittaa neuvonta-, kulttuuri-, julkaisu- ja valistustoimintaa sekä toimii muilla vastaavilla tavoilla opiskelijoiden hyväksi. Oppilaskunta pitää yhteyttä Suomen Lukiolaisten Liitto ry:hyn ja sen oman alueensa piirijärjestöön, muihin lähialueiden oppilaskuntiin. Toimintansa tukemiseksi oppilaskunta voi vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia ja harjoittaa tarvittaessa muuta taloudellista toimintaa ja varainkeräystä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta; kuitenkin siten, ettei oppilaskunta tavoittele liikataloudellista voittoa.

4. Jäsenet

Oppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Kemin lyseon lukion lukio-opiskelijat. Jäsenyys alkaa, kun opiskelija aloittaa opinnot Kemin lyseon lukiossa ja päättyy opiskelijan päättäessä opinnot Kemin lyseon lukiossa. Oppilaskuntaan kuulumisesta ei peritä maksua.

5. Oppilaskunnan johto

Ylin päätösvalta oppilaskunnan asioissa kuuluu oppilaskunnan yleiskokouksille. Yleiskokousten välillä toimintaa johtaa oppilaskunnan hallitus. Toimeenpanovalta on hallituksella. Oppilaskunnan johdon toimikausi on kalenterivuosi.

6.Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus

1) Varsinainen oppilaskunnan yleiskokous
Oppilaskunnan yleiskokous on pidettävä vuosittain loka-marraskuussa.

2) Ylimääräiset oppilaskunnan yleiskokoukset
Oppilaskunnan ylimääräinen yleiskokous on pidettävä milloin varsinainen yleiskokous itse tai oppilaskunnan hallitus niin päättää tai yksi kymmenesosa (1/10) oppilaskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Ylimääräinen oppilaskunnan yleiskokous on pidettävä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

3) Koollekutsuminen
Oppilaskunnan yleiskokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää oppilaskunnan hallitus. Kokouskutsu on julkaistava oppilaskunnan ilmoitustaululla ja muuten tehtävä tiettäväksi viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kokousta niin, että jokaisella oppilaskunnan jäsenellä on mahdollisuus saada tieto kokouksesta.

4) Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Oppilaskunnan yleiskokous on laillinen ja päätösvaltainen, mikäli se on kutsuttu koolle näiden sääntöjen edellyttämällä tavalla.

7. Oppilaskunnan yleiskokousten osanottajat ja aloiteoikeus

Oppilaskunnan yleiskokouksissa läsnäolo-, puhe- ja äänioikeutettuja ovat kaikki oppilaskunnan jäsenet. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vaalit suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Oppilaskunnan ohjaavalla opettajalla on oppilaskunnan yleiskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi oppilaskunnan yleiskokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muille sitä pyytäville henkilöille. Oikeus aloitteiden tekemiseen on oppilaskunnan jäsenillä ja hallituksella. Aloitteet on jätettävä kirjallisena hallitukselle viimeistään viikkoa ennen yleiskokousta. Hallitus antaa aloitteista lausuntonsa, jotka esitellään yleiskokouksessa.

8. Oppilaskunnan yleiskokousten asiat

Oppilaskunnan varsinaisessa yleiskokouksessa: käsitellään oppilaskunnan tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä lukuvuodelta sekä päätetään tilintarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille, vahvistetaan oppilaskunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan oppilaskunnan puheenjohtaja, valitaan kaksi tilintarkastajaa, käsitellään mahdolliset aloitteet sekä hyväksytään tarvittaessa yleiskokouksen antama kannanotto. Näiden lisäksi yleiskokous voi päättää hallituksen ja oppilaskunnan jäsenten sille esittämistä muista asioista. Oppilaskunnan yleiskokous myös hyväksyy oppilaskunnan säännöt ja tarvittaessa muuttaa niitä.

Ylimääräisessä oppilaskunnan yleiskokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi.

9. Oppilaskunnan hallitus

1) Jäsenet
Oppilaskunnan hallitukseen voidaan valita ainoastaan oppilaskunnan jäseniä. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan oppilaskunnan puheenjohtajaksi ja muut hallituksen jäsenet ovat ryhmien äänestyksellä valitsemat ryhmiensä edustajat. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan. Hallitus voi asettaa määräajaksi tai erityistä tehtävää varten vastuuhenkilöitä, työryhmiä, toimikuntia tai vastaavia, joihin voidaan valita oppilaskunnan jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta.

2) Toimikausi
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

3) Kokoukset ja kokouksien päätösvaltaisuus
Hallitus päättää itse kokoontumisajoistaan ja koollekutsumistavastaan. Hallitus on kuitenkin kutsuttava koolle, jos joku oppilaskunnan hallituksen jäsen sitä pyytää. Oppilaskunnan hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla puheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

4) Läsnäolo- ja puheoikeus
Oppilaskunnan ohjaavalla opettajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa oppilaskunnan hallituksen kokouksissa. Ohjaavaa opettajaa voidaan kuitenkin pyytää poistumaan kokouksesta yksittäisten asiakohtien käsittelyn ajaksi, mikäli hallitus katsoo käsiteltävän asian luonteen sitä vaativan. Oppilaskunnan hallituksella on oikeus pyytää uuden ohjaavan opettajan nimeämistä, mikäli yhteistyö ei hallituksen kanssa suju. Ohjaavan opettajan kausi on lukuvuosittainen. Lisäksi kaikilla oppilaskunnan jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, mikäli hallitus ei perustellusta syystä julista kokousta salaiseksi.

5) Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on johtaa oppilaskunnan toimintaa yleiskokousten välillä yleiskokouksen päätösten mukaisesti, valmistella yleiskokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua yleiskokous koolle, valmistella ja ohjata oppilaskunnan toimintaa jäsenistön edun mukaisesti, päättää varainhankinnasta ja varainkäytöstä yleiskokouksen päätökset huomioonottaen ja vastata omaisuuden hoidosta, sekä vastata pykälän 2 mukaisista tehtävistä.

10. Sääntöjen muuttaminen

Oppilaskunnan toiminnassa noudatetaan näiden sääntöjen lisäksi yhdistyslakia soveltuvin osin sekä lukion voimassa olevia järjestyssääntöjä. Oppilaskunnan sääntöjä voi muuttaa ainoastaan oppilaskunnan yleiskokous yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Nämä säännöt astuvat voimaan niiden tultua hyväksytyksi oppilaskunnan yleiskokouksessa.

Nämä säännöt on hyväksytty ja astuvat voimaan 3.5.2010.