Voimavarasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien toimintaohje

Voimavarasidonnaisia palveluja myönnettäessa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (VPL 2 §).

Järjestämisvelvollisuus

Vammaispalvelulain 3. §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut
ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. voimavarasidonnaisia palveluja tai tukitoimia. Mainittuja palveluja järjestetään kunnan tähän tarkoitukseen varaamien voimavarojen puitteissa
Voimavarasidonnaisia palveluja ja tukitoimia koskeva päätös on tehtävä aina yksilöllisen harkinnan perusteella.
Voimavarasidonnaisten palveluiden ja tukitoimien tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pitkäaikainen. Hakijalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotipaikkakunta Kemissä.

Toissijaisuus

Tämän lain mukaisia palvelu- ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. (VpL 4. §)

Voimavarasidonnaiset palvelut ja tukitoimet

Vammaisten henkilöiden voimavarasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin kuuluvat: kuntoutusohjaus

  • sopeutumisvalmennus
  • henkilökohtainen avustaja
  • päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet:
    liikkumisvälineet, muut välineet, koneet ja laitteet
  • ylimääräiset vaatekustannukset
  • ylimääräiset erityisravintokustannukset

Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä
vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. (VpA 14. §)

Kemissä kuntoutusohjaus kuuluu osaksi sosiaalityötä ja tavanomaista neuvontaa ja ohjausta. Kuntoutusohjaajat
työskentelevät erikoissairaanhoidossa ja vammaisjärjestöissä.

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. (VpA 15.§)

Sopeutumisvalmennusta järjestää terveydenhuolto ja Kansaneläkelaitos ja vammaispalvelut.
Kemissä sopeutumisvalmennusta kohdennetaan vammaisen henkilön muun sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen.
Tarkoituksenmukaisen sopeutumisvalmennuksen saamiseksi tehdään yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa.

Viittomakielenopetus on sopeutumisvalmennusta, mutta liittyy olennaisesti vaikeavammaisten tulkkipalvelujen järjestämiseen.

Henkilökohtainen avustaja

Henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta on Kemissä laadittu oma toimintaohje.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavan välineen, koneen tai laitteen hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista korvataan puolet. (VpA 17.§)

Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. (VpA 17.§)

Erityisen kalliit apuvälineet voidaan luovuttaa vaikeavammaisen käyttöön sopimuksen mukaan.

Liikkumisvälineet

Liikkumista helpottavia välineitä ovat mm. auto, invalidimopedi ja tandempyörä. Liikkumista helpottavia välineitä kohdennetaan eniten tarvitseville. Auto ja kuljetuspalvelu voivat täydentää toisiaan. Autoavustuksen saamiseksi uuteen autoon edellytetään autoveron palautuksen hakemista ja saamista.

Kemissä auton hankkimiseen myönnetään korvausta lähinnä vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka vammansa vuoksi eivät pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Etusija on vaikeavammaisilla henkilöillä, jotka tarvitsevat autoa työssä, opiskelussa tai muutoin päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Korvausta voidaan myöntää, vaikka vammainen henkilö ei itse pysty ajamaan autoa. Korvaus auton hankintaan on mahdollista myöntää myös vaikeasti vammaisen lapsen perheelle.

Korvausta auton hankintaan myönnetään puolet kohtuuhintaisen auton hinnasta. Kohtuuhintaisen auton määrittely tapahtuu aina tapauskohtaisesti. Kohtuuhintaisen auton arvioinnissa otetaan huomioon, tarvitseeko henkilö kuljetettavia apuvälineistä. (KHO:n päätös 17.10.2000)

Korvauksen määrää laskettaessa vähennetään kohtuuhintaisen auton hinnasta hakijan saama autoveropalautus, vaihtoautosta saatu myyntihinta/ jälleenmyyntiarvo ja mahdolliset alennukset. Hakijan on myös mahdollista hakea korvausta käytettyyn autoon, jos auto on hyväkuntoinen ja katsastettu ja siihen voidaan asentaa ajon kannalta tarvittavat lisälaitteet.

Vamman kannalta välttämättömät laitteet ja muutostyöt korvataan kokonaan

Päätökseen vaikuttavat vammaisen henkilön olosuhteet ja hänen vammansa tai sairautensa edellyttämä tarve. Laitteilla tulee olla ratkaiseva merkitys vammaisen henkilön mahdollisuuteen esimerkiksi itse ajaa autoa.

Auton käyttöä helpottavia laitteita ovat esimerkiksi: ajohallintalaitteet, nostolaitteet ja kääntyvä istuin.

Liikkumista helpottavien välineiden myöntämisperusteissa otetaan huomioon lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden ensisijaisuus.

Muut välineet, koneet ja laitteet

Kemissä vammaisten henkilöiden kommunikaatiomahdollisuuksia lisäävien viestintälaitteiden korvaus kohdennetaan vaikeasti aistivammaisten välttämättömiin apuvälineisiin. Myöntämisperusteissa otetaan huomioon lääkinnällisenä kuntoutuksen myönnettävien apuvälineiden ensisijaisuus.

Kodinkoneita, kuten astianpesukone, pesukone, erikoisliesi ja mikroaaltouuni Kemissä korvataan ensisijaisesti asunnonmuutostyön yhteydessä ja muutoin yksilöllisen tarpeen perusteella.

Kodinkoneiden uusimisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan, mikäli henkilön toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset sitä edellyttävät. Rikkoutumisesta tai koneen kulumisesta johtavan koneen tai laitteen uusimista aiheutuvia kustannuksia ei korvata.

Muita välineitä ja laitteita korvataan yksilöllisen harkinnan mukaan.

Ylimääräiset vaatekustannukset

Ylimääräisiä vaatekustannuksia korvataan yksilöllisen harkinnan mukaan.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset

Kansaneläkelaitoksella on ensisijainen korvausvelvollisuus. Vammaiselle henkilölle erityisravinnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset korvataan yksilöllisen harkinnan perusteella.

Hakumenettely ja päätöksenteko

Etuuksia haetaan kirjallisesti vapaamuotoisella hakemuksella tai Ilmoitus sosiaali-palvelujen tarpeesta – lomakkeella vanhus- ja vammaispalveluista. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot.

Liitteitä ei tarvita, mikäli em. tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia.

Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. (Hallintolaki 45. §). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuoikeus.