Hanke pähkinänkuoressa

TARKOITUS JA TAVOITTEET

Suunta kohti työmarkkinoita
Kemiläinen työllistämismalli -hankeen tarkoituksena on luoda kemiläinen työllistämismalli, joka toimiessaan tuottaa monipuolisia ja koordinoituja työllisyyspalveluja ja tarjoaa työnhakijoille joustavat ja yksilölliset työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspolut kohti työmarkkinoita.

Hankkeen tehtävänä on työllisyydenhoidon prosessien yhteensovittaminen, kokonaisvaltainen tulosjohtaminen asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuranta.

Hanke on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi ajalla 1.9.2012-31.12.2015.

KUNTAKOKEILU 2012-2015

Kemiläinen työllistämismalli -hanke on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi ajalle 1.9.2012-31.12.2015 ja Lapin ELY-keskus on myöntänyt sille työllisyyspoliittista avustusta 750 000 € vuodelle 2015. Kuntakokeilussa kunta koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolla työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa kunnan vahvaa osallistumista kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessien suunnitteluun ja niiden etenemisen seurantaan. Koordinointivastuu mahdollistaa kunnan vaikuttamisen siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään.

Mukana kuntakokeilussa ovat mm. Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-toimistot, KELA, kuntien sosiaali- ja terveystoimet, yritykset ja järjestöt, joiden työllistymistä edistäviä palveluja pyritään kehittämään yhteistyössä niin, että niissä huomioidaan nykyistä paremmin sekä työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet.

KOHDERYHMÄ

Kenelle

Kuntakokeilun kohderyhmä

  • Henkilöt, jotka ovat saaneet 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella ja henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä ja joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta
  • Edellä mainituista henkilöstä ensisijaisesti ne henkilöt, jotka tarvitsevat sekä julkisia työvoimapalveluja että kunnan järjestämisvastuulla olevia työllistymistä edistäviä palveluja.

Työttömyyden kertymää koskeva edellytys tarkoittaa, että kohderyhmään voi kuulua henkilöitä, jotka ovat työnhakijoina (esim. välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä), työttöminä työnhakijoina, työllistymistä edistävissä palveluissa (esim. työelämävalmennuksessa) tai ainoastaan kunnan asiakkaina (toimeentulotukea saavat, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi). Asiakkaiden palvelutarpeet liittyvät yleisten työmarkkinavalmiuksien, ammattitaidon ja osaamisen kehittämisen lisäksi työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja työllistymisedellytysten luomiseen elämänhallintaa parantamalla.

Miten kuntakokeiluun ohjaudutaan

Asiakkaat ohjataan kuntakokeiluun em. kriteerit huomioon ottaen. Aloite asiakkaan ohjaamisesta kuntakokeiluun voi tulla kunnalta ja TE-toimistosta. Lisäksi aloitteen voi tehdä Kela, palvelun tuottaja tai asiakas itse. Jos kaikkia kriteerit täyttäviä asiakkaita ei voida samanaikaisesti ottaa kokeiluun, kunta viime kädessä päättää, ketkä kriteerit täyttävistä asiakkaista ohjataan kokeiluun. TE-toimiston asiakkaana olevan henkilön kanssa kuntakokeiluun ohjaamisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelman korvaavassa suunnitelmassa (mm. aktivointisuunnitelma).

ASIAKASOHJAUS

Asiakasohjauksella tarkoitetaan asiakkaan ohjautumista oikeaan työllistymistä edistävään palveluun. Asiakasohjausta tapahtuu TE-toimiston, sosiaalitoimiston ja terveydenhuollon palveluissa ja niiden välillä. Vastuunjako eri toimijoiden välillä on ennallaan eli TE-toimisto vastaa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kunta järjestää järjestämisvastuullaan olevat palvelut.

Asiakasohjauksen koordinoinnilla pyritään asiakashankinnan aktivointiin ja asiakasohjauksen tehostamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaan työttömyystilanteeseen voidaan puuttua varhaisemmin ja nopeammin sekä rakentaa asiakkaan ja muiden työllisyyspalvelujen toimijoiden kanssa asiakkaan tarpeenmukainen yksilöllinen polku työelämään, koulutukseen tai kuntoutukseen. Asiakasohjauksen koordinoinnilla pyritään työllisyyden hoidon työkäytäntöjen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Samalla voidaan keskitetysti seurata ja ohjata asiakkaan kulkua työllistymispolulla.

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin
Asiakasohjauksen lisäksi tarvitaan työllistymistä edistäviä palveluja, joita kehitetään yhdessä kaupungin eri hallintokuntien, välityömarkkinoiden, työnantajien ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yritysyhteistyössä pääpaino on yrittäjien innostamisessa ja sitouttamisessa kemiläisen työllisyyden parantamiseen. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kehitetään mahdollisuuksia lisätä palkkatuen ja koulutuksen yhdistämistä työllistymisessä.

A johtaa B:hen
Asiakastyön tavoitteena on pitkäjänteinen työskentely, joka tarkoittaa palvelutarvearvioon pohjautuvia, räätälöityjä ja yksilöllisiä suunnitelmia ja niiden toteutumista ja seurantaa.

Asiakasprosessien kehittämisessä on keskeistä kiinnittää huomiota prosessin nivelvaiheisiin. Kaikkien osapuolten toimiessa Saattaen -vaihtaen periaatteella voidaan varmistaa, että prosessi etenee vaiheittain kohti asiakkaan kanssa yhdessä asetettuja tavoitteita eikä palvelujen väliin tule tarpeettomia katkoksia: A johtaa aina B:hen!

Asennetta

Työ ja toiminta ovat parasta kuntoutusta ja tärkeä osa hyvinvointiamme. Työllistämismallin kehittäminen ja kuntakokeilu vaatii kunnan palvelujärjestelmältä ja yksittäisiltä työntekijöiltäkin asennemuutosta ja uuden "työllistymisen viitekehyksen" sisäistämistä. Se tarkoittaa sitä, että toiminnan, oli se sitten palvelua, hoitoa tai kuntoutusta, yhdeksi tavoitteeksi tulee asettaa asiakkaan työllistymisen tukeminen. Kukin toimija joutuu arvioimaan miten omalta osaltaan voi edistää asiakkaansa työelämään osallistumista.

Yhteinen asia

Työllisyydenhoidon toimijoiden yhteinen tavoiteasettelu ja työskentely vaatii yhteistä viitekehystä ja yhteistä näkemystä kuntoutuksesta ja työllistymisen edistämisestä. Tähän tarpeeseen järjestetään koulutusta ja prosessinomaista työryhmätyöskentelyä hankkeen aikana.