Elokuu

Hämäriä iltoja elokuun
tunnelmassa syksyn häivä,
istumme varjossa pihapuun
on mailleen laskenut päivä.

On ilmassa lievä surun tuntu
on värit lehtien vaalenneet,
maiseman yllä harsoinen huntu
sävyt hennoiksi haalenneet.

Taittunut on valo kirkkain
kesän viime säteet hoivaa,
vaiennut laulu sirkkain
matka syksyyn on niin loivaa.

Istumme varjossa pihapuun
lähekkäin, kätes kädessäin
hämäräisessä lämmössä elokuun
tähän tunnelmaan kiinni jäin.

Vielä vaimeasti tuoksuu ilta
muistot kesän tiivistyy,
on välillämme yönsilta
on kaikella tarkoitus; on syy.