Maarit Alatossava:

Joskus 1973

Pimeä lauantai,
talvi suvennut.
Mokkakengät märkinä
vaelsin kaupungilla.
Sinä sadan kilometrin päässä.
Viattomasti vain
leskiäitisi luona.
Niin uskottelit minulle,
niin uskottelin itselleni.
Sinunhan piti
korjata kelloja
ja soittaa harmonikkaa.
Ei, silloin jo
toisen sylissä.

        Sivun alkuun         Sisällysluetteloon         Tulostusversio         Palautelomake