Kesägallup 2007
|
Kesän tultua on aika siirtyä vihreille niityille ja välkkyvien vesien äärelle nauttimaan lämmöstä, jota aurinko toivottavasti suo meille kaikille. Lukemista rakastava ei unohda kirjaa yöpöydän reunalle edes lomalla, mutta aika monen lukutottumukset ovat kesällä vallan toiset kuin talvella.
Päätimme tehdä asiasta pienen, epävirallisen galluptutkimuksen. Kirjoita palautelomakkeella Lukurinkiin omista mieltymyksistäsi kesälukemisen suhteen! Kenties olet jo suunnitellut, mitä nimenomaisesti tänä kesänä aiot lukea? Kerro ajatuksesi muillekin!
|
|
Ylenmääräistä hellettä voi paeta museoiden ja kirjastojen viileyteen, mikäli
avoimia sellaisia kesällä löytää. Tällaisella retkellä luin Kaltion numerosta
3/2007 Aki Petteri Lehtisen ja Swavek Wisniewskin mielenkiintoisen artikkelin
viittomakielisestä runoudesta. Suosittelen. Juttu avaa uuden näkökulman kieleen
ja ihmismieleen. Kuva-, näyttämö- ja sanataide pääsevät lähelle toisiaan ja
inhmillistä peruskokemusta.
Anna
Keminmaa
* * *
Lukemisia!
Krookukset ja narsissit vievät huomion kirjoista pihalle. Luomupuutarhanhoito on jo monta vuotta kuulunut peruskirjoihin, jotka joka kevät luen uudelleen. Pitää tarkistaa, mitä ravinteita sille ja sille kasville antaa. Perennat, nimet kukilta tahtovat talven aikana unohtua, kirjasta tarkistan peurankellot ja vuohenjuuret. Pajut olivat mielessä jo keväällä, nehän on kerättävä ennen lehtien puhkeamista. Suomalainen pajutyökirja on oivallinen, jos pajun vääntö kiinnostaa. Minulle ei riitä aivotyö, on tehtävä käsilläkin jotakin. Luin Hesarista 3.6.07 Eero Ojasen artikkelin Sivistys on asenne. Mielenkiintoista, ehkä kesälläkin voisi lukea jotakin viisasta, valitsin Ojaselta Filosofia ja fasismi.
Kirjastosta hain Outi Nyytäjän Menestys ja moraali. On hyvä pohtia moraalisiakin kysymyksiä, menestyksestä ei niin ole väliä. Lukemisen alla on jo pitempään ollut Tsehovin Valitut novellit, on vain niin paksu kirja, ettei sitä edes kesäisenä yönä ehdi kokonaan lukea. Monivuotinen rakkauteni Japaniin, kirsikat ovat jo kukkineet, saa minut tarttumaan Japanin kulttuuriin, sekin on niin painavaa luettavaa, että yö on parasta lukuaikaa sille. Ankkalammikolle jouduin ihan sattumalta, Peter Nyman soutelee hauskasti suomenruotsalaisuuden vesillä. Aivan uuttakin tietoa sain tästä rannikoilla asuvasta väestöstä huumorilla siivitettynä.
Syntyisikö valon aikana runoa? Salon kahlekuningaslaji on auki kohdalta Säkeet ovat vaihtelevia lauseita.
Otan käteeni Nyytäjän ja toivon muillekin kauniita kesäöitä hyvien lukujen parissa.
Marja-Leena
Tervola
* * *
Hei! Näin kesän aluksi kaivoin esiin Sofoklesin Kuningas Oidipuksen,
Moliéren Tartuffen ja W. Shakespearen Hamletin. Kaksi ensimmäistä
ovat O. Mannisen suomentamia ja Hamlet on Yrjö Jylhän suomennos.
Mistäkö moinen valinta?
No, näytelmänteko kiinnostaa ja minulla sattuu olemaan kyseiset
näytelmät omassa kirjahyllyssä. Sitäpaitsi Tartuffe on jopa erittäin
hauska, näistä kahdesta muusta ei voi sanoa samaa.
Sitten kun näytelmät on kahlattu läpi, rupean selaamaan vanhoja Kodin
Kuvalehtiä, joita olen tilannut vuosia, mutta suurin osa niistä on
jäänut lukematta. Ehkäpä sitten raskin heittää ne vuosikerrat
lehtikeräykseen nurkista venymästä.(Lopetin lehden tilaamisen
keväällä.)
Elsa
Kemi
* * *
Oululaisen Päivin tapaan minäkin pidän kasvi- ja lintukirjoja
kesäisin käden ulottuvilla. Ehdoton lukunautinto on Antero Järvisen
Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta
lintuperinteestä. Sain sen kevättalvella omakseni
nettiantikvariaatista, ja nyt voin lueskella sen
kirjallisuusnäytteitä ja katsella kuvia, milloin haluan. Aion lukea
uudestaan Eeva Kilven Kesä ja keski-ikäinen nainen sekä Väinö
Kirstinän Puutarhassa, joka on eräänlainen mökkikirja mutta paljon
muutakin. Jos kesähelteet uhkaavat läkähdyttää, tartun muumikirjoihin
Taikatalvi ja Muumipappa ja meri.
Anita
Tornio
* * *
Minulla on tapana lukea kesällä kaikkea sellaista, mitä en talvella
ehdi. Sen vuoksi kesäkirjat ovat aika paksuja. Tälle kesälle on
varattu Jaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka.
Mirkka
Ii
* * *
Kesälukemista. Kesällä voi olla monta kirjaa työn alla yhtäaikaa.Minulla ainakin sää
ratkaisee paljon.Aurinkoisella säällä istun kuistilla ja luen muutaman
runon ja ajatukset saa heti siivet...syntyy omiakin.Sadesäällä on kivä
lukea jotain melankolista- menneiltä vuosilta muistan Eeva Kilven
häätanhun.Lomareissulla, aurinkoa ottaessa, olen huomannut parhaaksi
tarttua dekkeihin, joihin en ennen \"tuhlannut\" kallisarvoista
aikaani, kuten en auringonottoonkaan! Olen tutustunut loistaviin
ruotsalaisiin naisiin ja aion lukea muutaman lisää Äsa Larssonilta ja
Anna Janssonilta.Työn alla on myös vanha perintökaappi, joten tietoa
sen käsittelyyn kaipaan myös. Onneksi on kirjat, ei tarvitse
kurssille lähteä-tutkivaa- ja elinikäistä oppimista suositellen ja
hyvää kesää toivotellen.
PS. Värikasvio ja suomen linnut on hyvä olla käden ulottuvilla koko
kesän.
Uusi kirja: Pepi Reinikainen:elämänkaarikirjoitus ja ihmisen
vuodenajat (Kirjapaja)
Päivi
Oulu
|
15.3.2007
Taruun ja toteen liittyen pari sitaattia viime päivien lehtien
kirja-arvosteluista: "Mitäpä muuta elämäkerta on kuin tarina." "Keksittynä
tällainen elämäntarina olisi liian epäuskottava." Mielikuvituksellisuuden
lisäksi todellisuuspohjaisissa tarinoissa on samastumista helpottava elementti.
Teksti valmistuu lukijan päässä. Mutta eläköön fantasia, sen kaikki lajit ja ilot! Paras lukemanne fantasiakirja?
Anna Kyrö
Keminmaa
14.3.2007
Mitäpä itänaapureista? OPAS VENÄLÄISYYTEEN, moni uskomus heistä
pelkkää puppua. Uskomaton maa ja kulttuuri.
Marja-Leena Vierelä
Tervola
Riippuu siitä, mitä sinulle on tapahtunut: koomista, traagista. Jos nostat tapahtuman keskiöön tavalla, joka liikuttaa tunteita, löytää se varmasti jonkun kiinnostuneen lukijan.
Anita Myllykoski
Tornio
11.3.2007
Ehkä en ymmärtänyt. Jos kirjoitan todellisuuspohjaisen kertomuksen,
mitä esim. tänään olen tehnyt,
niin se varmaan on uskottava. Mutta tuskin se ketään kiinnostaisi!
Saara Heikkinen Kemi
Näinkö vain? Totuus on tarua ihmeellisempää. Kirjoittajat jopa
laimentavat arkielämänsä tapahtumia saavuttaakseen uskottavan
fiktion. Uskottavuus on kiinnostavuuden osatekijä ainakin realismia
rakastaville suomalaisille. Fiktion uskottavuus on usein todellista
elämää keskiarvoisempaa - sellaista minkä kaikki pystyvät
kuvittelemaan.
Anna Kyrö Keminmaa
9.3.2007
Jos et kirjoita omaelämäkertaa, päästä mielikuvitus irti ja lisää faktaan rutkasti fiktiota! Pelkkä arkielämän dokumentti sisältää harvoin kiinnostavan tarinan ainekset.
Saara Heikkinen Kemi
6.3.2007
Kiinnostaako ketään muuta kirjoittamisen etiikka? Kirjoittaminenhan on
ihmisille suunnattua ihmisten toimintaa ihmisten maailmassa.
Anna Kyrö Keminmaa
5.3.2007
Tuula-Liina Varis:Ihmisen paikka, kirjoituksia 2000-luvulta. Varis
herättää ajattelemaan toisin.
Marja-Leena Vierelä
Tervola
Hannu Raittilan Kirjailijaelämää kannattaa lukea. Voivottelujen yli voi hypätä.
Päiväkirja-jaksossa hyviä mietelmiä
keski-eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroista kirjallisuuden
kielenkin osalta. Lopussa mainio essee kirjoittamisesta yleensä.
Matti Ylipiessa
Kemi
1.3.2007
Jäniksenselkäläisen Kirjallisuuden Seura, salaperäinen johtaja, julma Peli ja kadonnut
kymmenes jäsen. Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta (2006) on
kiehtovan maaginen kirja.
Anita Myllykoski
Tornio
27.2.2007
Teos Kuuntele tämä tarina koostuu argentiinalaisen Jorge Bucayn väljästi kirjaamista hoitokeskusteluista. Tarinat elävöittävät talvi-iltoja.
Tuula Sykkö Kemi
Käteen sattui Jari Järvelän Kansallismaisema.Onko Suomen maisema paskakuski ja keskitysleirimäinen koulu?
Marja-Leena Vierelä Tervola
Äiti ja poliisi, kuvottava rikos. Lempeänä käsittelijänä Leena Lehtolainen työkalunaan Maria Kallio.
Martti J. Takalo Kemi
Aili Konttisen kirja Inkeri palasi Ruotsista kuului minunkin lapsuuteeni. Kun
havahduttiin sotalasten kohtaloihin, syytös kohdistui vaikenemiseen. Kirja sai aikanaan
Topelius-palkinnon. Ainakin nuorisokirjallisuus oli ajan tasalla!
Anna Kyrö Keminmaa
Lukeminen on minulle kuin sisäänhengitystä, kirjoittaminen taas uloshengitystä. Tukehtuisin henkisesti ilman näitä mahdollisuuksia.
Virpi Summa Kemi
Häivähdys punaista on Erkki Tuomiojan tuhtia tekstiä. Mikä selkokieli! Historiallinen, mukaansa tempaava.
Kaija Koivisto Kemi
Lukekaapa joskus vanhempaakin kirjallisuutta. Minulla on mökillä jatkoromaanina Axel Munthen Huvila meren rannalla. Kirjoittaja on onnistunut pitämään minut jatkuvassa jännityksessä, mitähän seuraavassa luvussa tapahtuu.
Terttu Tuomainen Kemi
Soon tää kirjottaminen ko syyhhy, välhin kutisee, välhin kirvelee, vaan aina häätyy kynsiä.
Sinikka Lappeteläinen Tornio
Jos haluat oppia kirjoittamaan laulunsanoja, lue ihmeessä Heikki Salon Kahlekuningaslaji - laululyriikan käsikirja. Pirun hyvä ja selkeä.
Elsa Partala Kemi
|