Lukio-opinnot

Sisältö

Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

Opintojen rakenne

Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit määritellään opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana ja se ohjaa opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Opinto-ohjelma määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät siinä laajuudessa, kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät. Eri oppiaineiden arvostelusäännössä on määritelty miten kunkin oppiaineen erilaisten oppimäärien arvostelu suoritetaan kurssien arvostelun pohjalta.

Luokattomuus

Luokattomassa lukiossa oppilaan eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin. Oppilas voi edetä omaa tahtia. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan ja vaatimustasoltaan sellainen, että se soveltuu parhaiten suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Tämä edellyttää keskimäärin 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. Opiskelija voi käyttää lukio-opintoihin enintään neljä vuotta, ellei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskeluajalle pidennystä. Luokattomuuden perusajatus on opiskelun joustavuus. Opiskelija ei voi jäädä luokalle kuten luokallisessa koulussa. Opiskelija itse päättää, mitä kursseja hän lukuvuoden aikana opiskelee. Opiskelijan on huolehdittava opintojensa edistymisestä siten, että kunakin lukuvuonna tulee suoritetuksi vähintään 20 kurssia (kts. opintotuki). Luokattomassa lukiossa opiskelija voi halutessaan käydä uudelleen sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin. Ylioppilastutkinto suoritetaan luokattomassa lukiossa joko syksyllä tai keväällä. Se voidaan myös hajauttaa esim. syksyyn ja kevääseen. Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, jos on osallistunut kaikkiin kirjoitettavien aineiden pakollisiin, (reaalissa kahden reaaliaineen kurssit) lukion oppimäärään kuuluviin kursseihin helmikuun alkuun mennessä, syksyn kirjoituksiin toukokuun loppuun mennessä.

Jaksojärjestelmä ja kurssitarjotin

Kemin lyseon lukiossa on käytössä 5-jaksojärjestelmä. Opiskelija laatii jokaiselle jaksolle kurssitarjottimen ja kiertotuntikaavion avulla oman työjärjestyksen.

Kurssimuotoisuus

Lukiossa jokaisen aineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti eli yhden jakson aikana. Oppiainetta on kolme kertaa viikossa. Kurssin viikkotuntimäärä on pienempi, jos se on hajautettu usean jakson ajalle. Lukiossa ei siis opiskella jatkuvasti koko lukuvuoden ajan kaikkia aineita, vaan kullakin jaksolla opiskelija perehtyy koulun työjärjestyksestä valitsemiinsa kursseihin. Ensi sijassa opiskelijan omista voimista ja harrastuksista sekä opiskeluajasta riippuu, kuinka monta kurssia hän jaksoon valitsee. Lukiossa kurssien kokonaismäärä on vähintään 75, johon tulee sisältyä pakolliset kurssit. Ylärajaa ei ole.

Ohjauksen järjestäminen

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opinto-ohjaajat ovat pääsääntöisesti tavattavissa klo 9.00 – 15.00 opinto-ohjaajien työhuoneessa 117. Opinto-ohjaajat antavat lukio-opiskeluun liittyvää opastusta, selvittävät opintoihin liittyviä ongelmia sekä antavat jatko-opintoneuvontaa.

Ryhmänohjaus

Ryhmänohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat lukio-opiskeluun, seurata opiskelijan etenemistä sekä tiedottaa hänelle koulunkäyntiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjauksiin osallistuminen on pakollista, ne kuuluvat opinto-ohjauksen OP1-kurssiin. Ryhmänohjauksia järjestetään seuraavasti (kts. kalenteri): ohjausryhmälle tarkoitettu yleinen ohjaustilaisuus (RO).

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Lukioon tultuaan opiskelija rakentaa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli alustavan suunnitelman lukio-opintojen suorittamisesta. Yksityiskohtaisen opinto-ohjelman opiskelija laatii lukuvuosittain. Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voi myöhemmin, jaksojen vaihtuessa, tarkistaa ja muuttaa.

Wilma (https://kemi.starsoft.fi/)

Wilma on Primus-kouluhallintojärjestelmän www-liittymä.

Opiskelijoille annetaan käyttäjätunnus ja salasana ensimmäisessä ryhmänohjauksessa. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.

Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoille annetaan ryhmänohjauksessa huoltajien avainkoodit wilma tunnuksen luontia varten. Avainkoodit voi pyytää myös sähköpostiosoitteesta lyseon.lukio@edukemi.fi. Huoltajilla on mahdollisuus seurata Wilmassa opiskelijan koulumenestystä ja poissaoloja.  Opiskelijan tultua täysi-ikäiseksi huoltajien tunnukset lakkaavat toimimasta.

Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen rehtorit, oppilaitossihteerit sekä opinto-ohjaajat.

Opinto-ohjelman tarkastaminen

Opinto-ohjelman tarkistamisesta keskustellaan koulun ohjeen mukaisesti ryhmän-, opinto-ohjaajan tai apulaisrehtorin kanssa.

Tarkistus on tarpeen esimerkiksi silloin, kun – jossakin aineessa kurssi on etenemisesteen takia käytävä uudelleen

– opiskelija haluaa kurssin päätyttyä vaihtaa jonkin aineen oppimäärän toiseen, jonka voi vielä aloittaa alusta

– opiskelija haluaa kurssin päättyessä jättää valitsemansa kurssin tai aineen kokonaan pois ohjelmastaan tai ottaa jotain lisää

– opiskelija vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen tai päinvastoin.

Kaikki muutokset tehdään kaksi viikkoa ennen sen jakson alkamista, joissa uutta opinto-ohjelmaa aletaan noudattaa.

Poissaolo

Kurssin suorittaminen edellyttää oppitunneille osallistumista ja poissaolot aiheuttavat kurssin suorittamisen keskeytymisen kyseisen jakson aikana. Joissakin tapauksissa oppilas voi korvata oppitunnilta poissaolon erillistehtävällä. Tämä on mahdollista, kun oppilaan poissaolon syynä on sairaus tai oppilaalla on rehtorin/ryhmänohjaajan lupa poissaoloon. Lukioasetuksen mukaan opiskelijan poissaoloon lukiosta on pyydettävä lupa. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää ryhmänohjaaja, muuten lukion rehtori. Yleinen käytäntö on, että opiskelija antaa heti poissaolonsa jälkeen siitä selvityksen myös aineenopettajalle. Autokoulu on hoidettava koulun ulkopuolisella ajalla.

Koeviikko

Koeviikko tarkoittaa kurssien päättökokeiden keskittämistä koko koulussa. Yleensä jakso päättyy erilliseen koeviikkoon, jonka aikana järjestetään jakson kurssien loppukokeet ja jakson aikana päättyvien, hajautetusti opetettujen kurssien loppukokeet. Kurssin loppukoe, joka on koeviikolla, on myös kurssin ainoa koe. Koeviikkoon sisältyy opettajan antama kokeen palaute (selitys). Koeviikon järjestelyistä päätetään lukuvuoden aikana.

Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta

Kemin lyseon lukio toimii tiiviissä yhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opiskelija voi valita opintoja myös muista toisen asteen oppilaitoksista, esim. Ammattiopisto Lappiasta. Kurssin arvostelu perustuu aina kyseisen oppilaitoksen arvosteluun sekä mahdollisiin lisäsuorituksiin. Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto tällöin noudatettavista arvosteluperusteista. Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 75 kurssia, joista lukion pakollisia kursseja on oltava vähintään 47. Lisäksi opisekelijantulee suorittaa 10 valtakunnallista syventävää kurssia. On huomattava, että koulukohtaisista syventävistä tai soveltavista kursseista voidaan lukion oppimäärään laskea mukaan vain hyväksytysti suoritetut.

Ulkomailla suoritetut opinnot

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä käydä ilmi opintojen arvostelu.

Opiskelijakunta

Kemin lyseon lukiossa on opiskelijakunta, johon kuuluu jokainen lukion opiskelija. Lukuvuoden alussa jokaisesta ryhmästä valitaan ryhmänohjaajan avustuksella ryhmän puheenjohtaja opiskelijakunnan  hallitukseen. Hallitus valitsee näistä ryhmien puheenjohtajista opiskelijakunnan  hallituksen puheenjohtajan ja muut toimihenkilöt. Hallitukseen kuuluu myös opettajajäsen. Opiskelijakunnan hallitus järjestää ja organisoi monenmoisia tapahtumia lukuvuoden aikana, kuten valo kuvaukset, itsenäisyyspäivän juhlan, penkkarit ja vanhojenpäivä sekä väittelykilpailut. Näiden suurempien tapahtumien lisäksi pitkin lukuvuotta on joitakin pienempiä tempauksia. Kun haluat vaikuttaa opinahjosi tapahtumiin ja/tai sinulla on toiminta- tai muita ideoita, ota yhteys oman ryhmäsi puheenjohtajaan. Seuraa opiskelijaaskunnan ilmoitustaulua päivittäin ja osallistu aktiivisesti opiskelijakunnan toimintaan. Aktiivista lukuvuotta kaikille lyseon lukiolaisille.

Tutor-toiminta

Oppilastutorit opastavat lukiossa opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Jokaisella opiskelijalla on oma tutorohjaaja, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä.

Suomen lukiolaisten liitto www.lukio.fi

Suomen lukiolaisten liitto on kaikkien lukiolaisten etuja ajava valtakunnallinen järjestö. Se ajaa mm. oppilaiden oikeuksien parantamista lukioissa, lisäksi se ottaa kantaa moniin lukiolaisille tärkeisiin asioihin. Suomen lukiolaisten liittoon liittyminen on vapaaehtoista ja maksullinen. Jäsenkortilla voi saada jäsenetuja ympäri Suomea ja opiskelija-alennuksia museoissa, teattereissa jne. Jäsenkorttihakemuksia on koulun käytävän ilmoitustaulun vieressä.

Opiskelijan arvioinnin perusteet

Arvioinnin tavoitteet

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteentarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisenarviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen

Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä S = suoritettu, puuttellinen =P tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Opintojen hyväksilukeminen

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 §) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

Asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3
hylätty 4 (hylätty) hylätty
1 5 (välttävä) 1
2 6 (kohtalainen) 1
3 7 (tyydyttävä) 2
4 8 (hyvä) 2
5 9 (kiitettävä) 3
10 (erinomainen)

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti tai opetukseen osallistumatta noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita.

Hyväksytyn ja hylätyn kurssiarvosanan korottaminen

Hyväksytyn kurssiarvosanan (5-9) korottaminen

Hyväksytyn arvosanan korottaminen on mahdollista yhden kerran korotuskokeen yhteydessä. Korotuskoe ei alenna jo saatua arvosanaa. Ilmoittautuminen on sitova, myös pelkkä ilmoittautuminen katsotaan korotusyritykseksi. Turhien kokeeseen ilmoittautumisien seurauksena voidaan opiskelijalta evätä korotusmahdollisuus.

Hylätyn kurssiarvosanan korottaminen

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4), kurssikoe on suoritettava kyseisen jakson uusintakoepäivänä. Hylätyn kurssiarvosanan parantamiseen voi opettajan ohjeiden mukaan kuulua kokeen lisäksi myös muita näyttöjä.

Puutteellinen kurssi

Mikäli opiskelija ei suorita kaikkia kurssin osa-alueita ja saa todistukseen merkinnän P, tulee puutteellisuudet suorittaa viimeistään kyseisen jakson tai sitä seuraavan jakson uusintakoepäivinä. Suorittamatta jääneet P:t poistetaan.

Arvostelematta jättäminen

Kurssiarvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muuten selvästi laiminlyö opiskelunsa. Tällöin hänellä ei ole oikeutta osallistua uusintakokeeseen vaan kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen.

Etenimiseste

Jos opiskelija saa luokattomasti toimivassa lukiossa oppiaineen opiskelussa toistuvasti hylättyjä kurssiarvosanoja tai kurssisuoritukset muutoin hylätään, voidaan oppiaineen opiskelun eteneminen tilapäisesti keskeyttää. Ne perusteet, jotka muodostavat oppiaineen opiskelun etenemisesteen määritetään erikseen ainekohtaisissa arvostelusäännöissä. Kahden hylätyn kurssisuorituksen jälkeen, opiskelija voi mennä seuraavalle kurssille. Tämä kurssi arvostellaan kuitenkin vasta kun etenemiseste on poistunut.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

1-2 kurssia 0

3-5-kurssia 1

6-8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Opiskelijahuolto

Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.  Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa toteutetaan  moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Opetussuunnitelmassa on määritelty

• kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat

• opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa

• eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin

• oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset.

Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

Ruokailu

Ruokailu tapahtuu opiskelijaravintola Melissassa lukujärjestykseen merkityn ruokailuaikataulun mukaisesti. Tarkista, että sinulla on aina mukanasi Kelakortti tai Mopokortti ruokailuun mennessäsi.

Terveydenhoito

Terveydenhoitajan Sanna Sotanimen vastaanotto on koululla myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana p. 259 815 tai 040 571 9463.

Tapaturmavakuutus

Opiskelijat ovat vakuutettu koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa sattuvissa tapaturmissa vakuutusyhtiö Fenniassa. Tapaturma-asiassa on täytettävä tapaturmailmoituslomake. Tapaturma-asioista ilmoitus kansliaan.

Opintotuet

Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolaina. Opintorahaa voidaan myöntää kun opiskelija on täyttänyt 17 vuotta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Yleensä tuki haetaan kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi. Jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat kolmannen opiskeluvuoden jälkeen, voi opintotukea hakea lisäajalle. Jotta opintotukea voi saada lisäajalle on sitä haettava verkossa tai opintotukihakemuksella (lomake OT1), hakemuksen liitteeksi saa kansliasta todistuksen jäljellä olevien opintojen laajuudesta ja kestosta. Opintotuen sähköinen hakemus löytyy myös netistä osoitteessa kela.fi/asiointi. Opiskelijat kirjautuvat palveluun joko omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Lukio-opintojen laajuuden on oltava väh. 75 kurssia ja lukio­laisen on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen, lomakkeet jätetään KELAN toimistoon.

Asumislisä on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille. Asumislisä on verotonta tuloa, eli opiskelija ei maksa siitä veroa, eikä asumislisää oteta huomioon tulovalvonnassa vuositulona. Voit selvittää asumislisän määrän laskurilla internetissä www.kela.fi/laskurit. Asumislisän myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä. Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta ja sellaiseen asuntoon, josta käsin voi suorittaa opintoja. Kesäkuukausien aikana voi saada asumislisää vain, jos opiskelee päätoimisesti kesällä ja opiskelija on oikeutettu kesäopintotukeen.

Valtion takaama opintolaina on pankin hakemuksesta myöntämä opintolaina. Myös itsenäisesti asuvat 18-19–vuotiaat lukiolaiset voivat saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella. Opiskelijan on erikseen haettava lainatakausta. Hakemus- ja muutoslomakkeita, sekä tarkempia tietoja saa kansliasta.

Koulumatkatuki

Koulumatkatukea voi hakea, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km ja kustannukset ylittyvät 54 euroa kuukaudessa. Oma matkaosuus matkalipusta on 43 euroa/kk. Koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan keston mukaan 1-12 kuukaudeksi. Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Koulumatkatuen oma matkustustapa tarkoittaa sitä, että koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille. Opiskelija saa käyttää koulumatkallaan mitä tahansa matkustustapaa. Mahdolliset joukkoliikenteen liput opiskelija ostaa normaaliin opiskelijahintaan, eli koulumatkatuen ostotodistusta ei saa käyttää lippua ostettaessa. Opiskelijan on aina täytettävä koulumatkatukihakemus (lomakkeita saa kansliasta tai Kelan Internet-sivuilta) ja jätettävä se koulun kansliaan. Kansliassa tarkistetaan koulumatkatukihakemuksen tiedot ja täydennetään ostotodistuksen tietoja. Ostotodistuksella opiskelija voi ostaa linja-auto lipun Matkahuollon lipunmyynnistä koulumatkatuella alennettuun hintaan.

VR:n ja matkahuollon opiskelijakortti

VR:n ja Matkahuollon opiskelijalipun ostoa varten on oltava opiskelijatodistus, jonka saa koulun kansliasta. Opiskelijakorttia hakiessasi varaa mukaasi valokuva, henkilöllisyystodistus ja 10 euroa. Hae kortti matkahuollon toimistosta hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä ruuhkien välttämiseksi. Jos olet alle 17-vuotias, et tarvitse opiskelijakorttia. Pidä henkilöllisyystodistus aina matkalla mukana.

Opiskelijakortti

Kemin lyseon lukiolaiset saavat oppilaitoksen kansliasta tarvittaessa leimallisen ja kuvallisen opiskelijakortin. Opiskelijakortti on maksuton, jota esittämällä voi saada opiskelija alennuksia.

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomi­oon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiske­lijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

Kirjaston käyttöohjeet

Kirjoja voi lainata äidinkielenopettajilta. Kirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Lainan voi uusia kirjastossa ilmoittamalla asiasta. Myöhästyneistä lainoista tulee ilmoitus ala-aulan tv-infoon. Kirjat voi palauttaa myös kirjaston eteisen palautus laatikkoon. Myöhästymissakkoa peritään 1 euro/viikko. Sakkoa peritään vasta, kun lainaajaa on muistutettu myöhästymisestä. Jos kirja jää kokonaan palauttamatta, lainaaja on velvollinen korvaamaan kirjan hinnan. Lainaaja voi joutua lainauskieltoon hoitamattomien lainojen takia.

Atk-luokat

Lukiossa on kaksi atk-luokkaa, Linux luokassa 108 tietokoneet toimivat henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla ja luokka 109 on pääasiallisesti opetuskäytössä. Tietokoneisiin ei voi tallentaa tai ladata omia ohjelmia tms. Tietokoneen muisti tulee tyhjentää aina käytön jälkeen.

YLIOPPILASKIRJOITUKSET

Tietoa ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista on internetissä: www.ylioppilastutkinto.fi

1. YLEISOHJEITA YLIOPPILASKOKEISIIN

Ylioppilastutkinto koostuu neljästä pakollisesta kokeesta, joista äidinkieli on pakollinen kaikille. Sen lisäksi opiskelija valitsee kolme pakollista kirjoitettavaa ainetta seuraavista: vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja ainereaali. Yhden pakollisista kokeista tulee olla tasoltaan vaativampi eli A-tason koe. Lukion opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon suorit­taakseen koko tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppi määrän kokeeseen, kun hän on opis­kellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava oppilas saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään 2,5-vuotinen ammatillinen tutkinnon tai vastaavat yhdistelmäopinnot; 3) nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tar­koitetut yhdistelmäopinnot, joiden laajuus vastaa vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja; tai 4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen, peruskoulun oppimäärälle perustuvan tutkinnon ja opinnot sekä lautakunnan määrää lisäopinnot. Edellä 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa mainittua tutkintoa jaopintoja suorittava opiskelija voi osal­listua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä asianomaisen oppilaitoksen opiskelijana. Tässä momen­tissa tarkoitettu opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot. Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Erillisiä kokeita suorittamalla ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta. Tutkinto järjestetään yhtäaikaa kahdesti vuodessa koko maassa. Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Koko tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kie­lessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla ko­keel­la tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kieli ) oppimäärään perustuvaa koetta. Englannin, ruotsin ja saksan kielessä A-tason koe perustuu peruskoulun 3. luo­kalta alkaneeseen oppimäärään, B-tason koe peruskoulun 7. luokalta alkaneeseen oppimäärään.

Erityisesti on huomautettavaa seuraavaa:

  • Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa.
  • Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa tutkintoaineessa.
  • Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vie­raan kielen kokeeseen.
  • Reaalikokeita järjestetään seuraavissa aineissa: evankelis-luterilainen uskonto,ortodoksinen uskonto, elämänkatsomus­tieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.
  • Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Ensimmäisenä koepäivänä jär­jestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta.
  • Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Sa­malla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pa­kollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä aineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähin­tään kahden lukiokurssin opiskelua.

2. VARUSMIEHET JA YO-KIRJOITUKSET

Ylioppilastutkintoon jo osallistuneelle varusmiehelle myönnetään lomaa hylätyn kokeen uusintaan osallistumista varten – kutakin suoritettavaa ainetta kohden 2 vrk ja – lomaa pidennetään matkustamiseen kirjoituspaikka­kunnalle ja takaisin yli 12 tuntia kuluvalla ajalla. Asianomainen on velvollinen loman jälkeen todistamaan, että hän on osallistunut kyseiseen kokee­seen ja että hän on jättänyt kokeensa arvosteltavaksi. Tätä varten lomatodistukseen liitetään perus­yksikössä valmiiksi kirjoitettu lomake, johon kouluviranomaiset voivat tehdä em. osallistumis- ja kokeen jättämis­mer­kintänsä. Ylioppilastutkintoon muilla perusteilla osallistuvan varusmiehen on ilmoittauduttava palvelus- tai lähipaikkakunnan kouluun ottaen huomioon, että kyseisenkoulun opetuskieli on sama kuin millä hän haluaa kokeensa suorittaa. Tällöin varusmiehelle voidaan antaa vapaata kokeeseen osallistu­mista varten. Mikäli varusmiehelle todistettavasti ei ole järjestynyt tällaista koetilaisuutta, voidaan hänelle, ellei erityistä estettä ole, myöntää loma kotipaikkakunnan koulussa järjestettävään koetilai­suuteen. Huom! Varmista ennen ilmoittautumista, että saat lomaa kokeisiin osallistumista varten.

3. ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelijat ilmoittautuvat ylioppilastutkintoon ja valitsevat kirjoitusaineensa käyttäen lukion anta­maa lomaketta. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn tutkintoon kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Koulun rehtori ilmoittaa tarkat päivämäärät vuosittain. Jokaisen koko tut­kintoa suorittavan on ilmoittauduttava vähintään neljään (4) kirjalliseen kokeeseen: kaikille pakolli­sen äidinkielen lisäksi opiskelija valitsee kolme seuraavista: toinen kotimainen, vieras kieli, reaali ja matematiikka. Pakollisiksi valitsemiensa aineiden lisäksi voi ilmoittautua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän on jäänyt ilman erityisen painavaa syytä saapumatta, katsotaan hylätyksi. (16 §) Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan yliop­pilastutkintoon liittyvät maksut. Vuonna 2014 perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu on 28 euroa. Huom! Perus­maksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista on todettu, että tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytäkään osallistumiselle asetettuja vaatimuksia. (17 §)

4. ILMOITTAUTUMISEN MITÄTÖIMINEN

Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mi­­tätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Painaviksi syiksi lautakunta on katsonut esim. sairauden, ulkomailla ta­pahtuvan opiskelun tai työskentelyn sekä palveluksen aiheuttaman esteen asevelvolliselle. Hake­mukseen on liitettävä todistus esteestä, esim. lääkärintodistus, josta sairaus ja työky­vyttömyysaika ilmenevät, todistus ulkomailla opiskelusta tai ulkomailla työskentelystä kokeiden aikana tai todistus siitä, että asevelvolliselle ei ole myönnetty lomaa tutkintoon osallistumista varten. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä asevel­vollisuuden suorittaminen ei ole peruste ilmoittautumisen mitä­töi­mi­selle. Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen mitätöidään vain, jos kokelas on lautakun­nan hyväksymän syyn perusteella estynyt osallistumasta kumpaankin kokeeseen. Ilmoittautumisen mitätöiminen ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kysei­sen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Jos lautakunta hyväksyy hakemuksen ja mitätöi ilmoittautumisen, koekohtaiset tutkintomaksut pa­lautetaan pyynnöstä kokelaalle. Pyyntö on esitettävä lautakunnalle viimeistään mitätöityä tutkinto­kertaa seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä

5. TUTKINTOON OSALLISTUMISKERRAT

Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Aikarajoitusta hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole.  Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Pisim­millään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Jollei tutkintoa ole sääde­tyssä ajassa suoritettu, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Pakollisen hylätyn vaativamman tason kokeessa kokelas saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään perustuvan ko­keen suorittaminen katsotaan alkuperäisen ko­­keen uusimiseksi.  Siten kokelas, joka esimerkiksi on hylätty pakollisessa pitkässä matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matema­tiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Kokelas, joka on ilmoittautunut vähintään neljään pakolliseen kokeeseen ja tullut hylätyksi jossakin niistä, ei voi täydentää tutkintoaan uusilla aineilla. Kokelas voi tällöin osallistua tutkintoon vain hylätyn tai hyväksytyn kokeen uusijana. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Kokeen tasoa ei voi vaihtaa.Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppi­aineen eritasoisella ko­keella. Tutkinnon täyden­täminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Täydentä­misen ajankohtaa ei muutoin ole rajoitettu. Jos kokelas, jonka ylioppilastutkinnon suorittaminen on vielä kesken, haluaa aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta, hänen on pyydettävä siihen kirjallisesti lupaa ylioppi­las­tutkintolautakunnalta

6. KOKEESTA POISJÄÄMINEN

Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän on jää­nyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi, katsotaan hylätyksi. Kokelas, joka on jäänyt kokeesta pois sairauden tai muun eri­tyisen painavan syyn takia, voi lääkä­rintodistuksen tai vastaavan perusteella anoa ylioppilastutkintolautakunnalta ilmoit­tau­tumisensa kokeeseen peruutettavaksi. Muu painava syy ratkaistaan tapauksittain mm. kotimaisen opis­kelupaikan saamista ei ole katsottu riittävän päteväksi syyksi ilmoittautumisen mitätöimiseen.

7. LÄÄKÄRINTODISTUKSET JA VASTAAVAT

Jos kokelaan suorituksiin tilapäisesti ovat haitallisesti vaikuttaneet sairaus tai muut vastaavat seikat, tulee tästä liittää koke­laan asiapapereihin lääkärintodistus tai muu selvitys. Lääkärintodistuksesta tulee selkeästi ilmetä sairaus sekä sen vaikeusaste ja ajankohta. Ylioppilastutkintolautakunta on arvostelua lieventävänä seikkana yleensä ottanut huomioon vain sellaiset sairaudet, joiden vaikutus koetuloksiin on ollut tilapäinen mutta samalla selvästi todettava.

8. LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖN HUOMIOIMINEN JA YLIOPPILASTUTKINNON ERITYISJÄRJESTELYT

Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Lukihäiriön vaikeusaste luokitellaan ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa 0 – 5 (0=ei häiriötä, 5=erittäin vaikea häiriö).Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea (vaikeusaste 3-5), kokelas voi ha­kea koetilanteeseen erityisjärjestelyjä. Koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kolmelta lausunnon­anta­ja­l­ta: lukitutkimuksen suorittajalta ja kahdelta opettajalta. Lausunto tulee pyytää lauta­kunnan laatimalle lomakkeelle (www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto). Kaikki erityisjärjestelyhakemukset liitteineen toimitetaan lautakuntaan kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta.  Täydennykset tulee lähettää ensitilassa, kevään tutkinnon osalta viimeistään 20. tammikuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 20. elokuuta. Kyseeseen tulevia erityisjärjestelyjä ovat lukihäiriön vaikeuden ja luonteen mukaan esimerkiksi lisäaika kirjallisessa kokeessa, lisäaika kuullunymmärtämiskokeessa, pitkä­taukoinen kuullunym­märtämiskokeen äänite, vapautus äidin­kielen kokeen puhtaaksi kirjoittamisesta musteella tai kuula­kärkikynällä, isokirjaimiset tehtävät ja oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta tai kirjoituskonetta.

9. VIERASKIELISYYDEN HUOMIOIMINEN

Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Jos kokelas haluaa, että vieraskielisyys otetaan arvostelussa huomioon, hänen tulee toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestään. Selvitys toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Sel­vitys kirjoitetaan lautakunnan laatimaan lomakkeeseen (www.ylioppilas­tutkinto.fi/maaraykset).

10. VILPPI

Jos kokelas syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, kaikki kysei­sen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyksi. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet, paitsi lauta­kunnan sallimat apuvälineet, ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin voidaan katsoa tutkinto­järjestyksen rikkomiseksi.

11. KOKEIDEN ARVOSTELU

Opettajan koulussa antama alustava arvostelu on suuntaa an­­tava, ei lopullinen. Ylioppilastutkintolautakunnan tar­kas­tajat lukevat kaikki koesuoritukset ja antavat niistä lautakunnan asian­omaisen jaoksen päättämän arvostelutaulukon mukaan pisteitä. Lautakunta voi lieventää vieraskielisten ai­neiden arvostelua. Arvosanarajoja säätelemällä lautakunta pyrkii pitämään kunkin arvosanan suh­teellisen osu­u­­den ja merkityksen perät­täisinä vuosina jokseenkin sa­moi­na.

12. TARKISTUSARVOSTELU

Jos kokelas on mahdollisesti opettajan välityksellä saamistaan suorituksen arvostelua koskevista perusteista huolimatta tyytymätön kokeensa arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusar­vostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin ko­ke­laalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Hakemuk­sesta tulee ilmetä, mitä koetta ja kokeen osaa pyyntö koskee sekä kokelaan nimi, lukio ja pank­kiyhteys. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Vuonna 2014 maksun suuruus on 50 euroa. Hakemusta jätettäessä tulee rehtorille esittää tosite mak­sun suorittamisesta lautakunnan tilille. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos uusi arvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Rehtori toimittaa tarkistusarvostelua koskevan hakemuksen lauta­kunnalle niin pian kuin mahdollista. Lautakunta lähettää päätöksen tarkis­tusarvostelun tuloksesta hakemuksen tekijälle ja tiedoksi lukion rehtorille.

13. KOESUORITUSTEN NÄYTTÄMINEN JA KO­­PI­ON ­ANTAMINEN SIITÄ

Kokelas, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen mah­dollisesti tehtyihin arvostelumerkin­töihin, esittää pyynnön siitä lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Suorituksen näyttäminen kokelaalle tapahtuu ylioppilastutkintolautakunnan kansliassa sovittuna aikana kanslian järjestä­mässä valvonnassa. Kokelas voi tilata kopion suorituk­ses­taan puhelimitse tai kirjeitse lautakunnan kansliasta. Kopio, joka on mustavalkoinen lähetetään kokelaalle pos­tien­na­kolla. Yhden kokeen ko­pio maksaa 25 e. Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväksi tai saada kopion siitä aikaisintaan hei­näkuun alussa ja syk­­­­syn ­tut­­­kinnon suorituksen joulukuun lopulla.

14. KOMPENSAATIO tehdään automaattisesti

Kompensaatio tarkoittaa sitä, että vaikka on hylätty yhdessä aineessa, voi päästä ylioppilaaksi, mi­käli muista aineista on yhteensä riittävän hyvät tulokset. Ns. yleiskompensaatio lasketaan seuraavasti: Hylätyt suoritukset jaetaan tason mukaan neljään luokkaan, joista käytetään merkkejä: i+, i, i- ja i=.

Kustakin kokeesta annetaan kompensaatioääniä seuraavasti: l (7), e (6), m (5), c (4), b (3) ja a (2)

Näin saadut kompensaatioäänet lasketaan yhteen, jolloin

12 kompensaatioääntä kompensoi i+:n

14 kompensaatioääntä kompensoi i:n

16 kompensaatioääntä kompensoi i-:n

18 kompensaatioääntä kompensoi  i=:n

Kompensaatio tapahtuu automaattisesti, joten sitä ei tarvitse erikseen pyytää. Siinä tapauksessa, ettei sitä haluta, on lautakunnalle esitettävä erillinen kirjallinen pyyntö. Ilmoituksen on oltava lauta­kunnassa viimeistään 15. toukokuuta kevään tutkin­nossa ja 31. lokakuuta syksyn tutkinnossa. Jos kokelas on hylätty useammin kuin kerran jossakin kokeessa, otetaan hänen paras improbaturinsa huomioon kom­pensaatiota laskettaessa. Jos kokelas on uusinut jonkin kokeen, yo-todistukseen merkitään tästä kokeesta parempi arvosana ja reaalikokeen arvosanoista paras. Kompensaatiopisteet määräytyvät yo-todistukseen tulevista arvosanoista eli korottamalla jotakin koetta voi hankkia lisää kompensaatiopisteitä.

15. TODISTUKSISTA

Päättötodistus

Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Päättötodistuksen arvosanaksi merkitään joko koulutyön päättyessä annetussa arvostelussa tai suul­lisessa kuulus­telussa annetuista arvosanoista parempi. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arvostelua.

Ylioppilastutkintotodistus

Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat koulun päättötodistuksen, lautakunta antaa ylioppilas-tutkintotodistuksen. Niille kokelaille, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet mutta eivät saa päättö­todistusta tai ovat hyväksyttävästi suorittaneet vain osan kokeista, lautakunta antaa erillisen todistuksen hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta.

16. SUULLISET KUULUSTELUT

Opiskelijalle varataan ennen lukion päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin luki­on eri oppiaineissa. Tarvittaessa kuulusteluun voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on antaa opis­kelijalle mahdollisuus korottaa koulutyön päättyessä saatua oppi­mää­rän arvosanaa, mutta luonnollisesti ennen kirjoituksia olevat tentit auttavat ylioppi­laskirjoituksiin valmentautumista. Kuuluu hyvään käytökseen ilmoittaa kuulustelevalle opettajalle tai koulun kansliaan, jos jostakin syystä ei aio osallistua vapaaehtoiseen kuulusteluun ilmoittautumisestaan huolimatta. Päättötodistuksen arvosanaksi merkitään kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana, jos suullisessa kuu­lustelussa arvosanaa ei ole korotettu.

17. TULOSTEN JULKAISEMINEN

Jos opiskelija ei halua nimeään julkaistavan, hänen on pyydettävä kirjallisesti sekä koululta että ylioppilastutkintolautakunnalta, että hänen nimensä poistetaan julkaistavaksi tar­koitetusta nimilistasta. Pyyntö tulee esittää hyvissä ajoin.