Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla eduskunta, presidentti, kuntien valtuustot sekä Euroopan parlamentin jäsenet.
Kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2019
Kuva valtuustosalin lehteriltä talousarviokokouksesta 9.12.2019. KUVA: AKI SÄRKELÄ

Yleistä vaaleista

Vuonna 1906 tehty suuri eduskunta- ja vaaliuudistus sekä vuonna 1907 toimitetut ensimmäiset eduskuntavaalit merkitsivät suurta muutosta maamme poliittisessa historiassa. 

Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.  Vaaliviranomaisten valinnasta sekä toimimisesta tehtävässään säädetään vaalilaissa. Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien toimittamisesta kunnassa. Kuntavaaleissa se huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta.

Suomessa yleisesti toimitettavat valtakunnalliset vaalit

  • eduskuntavaalit joka neljäs vuosi
  • kuntavaalit joka neljäs vuosi
  • tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi
  • Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi

Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja kunnallisia kansanäänestyksiä. Ahvenanmaan maakunnassa toimitetaan omat yleiset maapäivä- ja kunnallisvaalit joka neljäs vuosi eri aikaan kuin muualla Suomessa.

Äänioikeus

  • yleinen:
    • Perustuu sellaisiin edellytyksiin, jotka kansalaisella yleensä ovat, esimerkiksi Suomen kansalaisuus ja 18 vuoden ikä.
  • yhtäläinen:
    • Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.
  • luovuttamaton:
    • Äänioikeutta on käytettävä aina henkilökohtaisesti. Kukaan ei voi äänestää toisen puolesta.
  • on oikeus, mutta ei velvollisuus:
    • Jokainen äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
  • Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus:
    • Kukaan, sen enempää vaaliviranomaiset kuin muutkaan äänestäjät, eivät voi saada tietää, ketä ehdokasta äänestäjä äänesti. Äänestäjä ei myöskään itse voi jälkikäteen todistaa, ketä ehdokasta hän äänesti. Vaalijärjestelyiden on turvattava vaalisalaisuuden toteutuminen.

Äänioikeutettuja vaaleissa ovat pääsääntöisesti 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus kuitenkin hieman poikkeaa tästä pääsäännöstä.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä riippuu kunnan asukasmäärästä, Kemin kaupunginvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021.

Siirry Kemin kaupunginvaltuuston sivuille

Eduskuntavaalit

Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva 200 kansanedustajan eduskunta. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. Seuraavat eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023.

Europarlamenttivaalit

Vaaleissa valitaan 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Suomesta valittiin vuonna 2014 yhteensä 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä. Koko Suomi äänestää samoja ehdokkaita. Europarlamenttivaalit toimitetaan joka viides vuosi samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa. Seuraavat europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 9. kesäkuuta 2024.

Presidentinvaalit

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä, eli suoralla vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Seuraavat presidentinvaalit toimitetaan sunnuntaina 28. tammikuuta 2024.