Metsä Fibre Kemin biotuotetehtaan aluetaloudelliset vaikutukset

Kemin biotuotetehtaaan rakennusprojekti käynnistyi helmikuussa 2021 ja valmistuessaan vuonna 2023 tehdas tulee olemaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Tämä kautta aikojen Suomen suurin metsäteollisuuden investointi varmistaa Metsä Fibre tuotannon säilymisen Kemissä. Hankkeella on rakentamisen että käytön aikana taloudellisia vaikutuksia muillekin toimialoille ja toimijoille niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisestikin.

Selvityksen tavoitteena oli mallintaa Metsä Fibre Oy:n Kemin biotuotetehtaan rakentamisen ja tuotannon aikaiset vaikutukset työvoiman kysyntään, liikevaihtoon, arvonlisäykseen, investointeihin ja verokertymiin (tuote- ja tuotantoverot, kiinteistöverot, kunnallisverot, arvonlisäverot ja yhteisöverot).

Kaikki arvioinnit tehtiin paikallisella, alueellisella sekä kansallisella tasolla. Hankkeella tulee olemaan vaikutuksia myös ulkomailla, mutta niitä ei otettu mukaan tähän selvitykseen. Tuloksia luettaessa tulee ottaa huomioon, että lukuihin sisältyy sekä nykyiset volyymit että investoinnin kautta syntyvä kasvu.

Kemissä toimiville yrityksille muodostuu rakentamisen aikana (2021-2023) uutta kysyntää, mikä näkyy kasvavana liikevaihtona ja arvonlisäyksenä. Yritykset myös investoivat omaan toimintaansa. Rakentamisen bruttotyöllisyys kaikki arvoketjut huomioituna Kemissä vuonna 2021 on 689 henkilötyövuotta, 3 960 henkilötyövuotta vuonna 2022 ja 1 377 henkilötyövuotta vuonna 2023. Toimialoittain tarkasteluna kasvu lisääntyy eniten rakentamisen, puuteollisuuden, maaliikenteen, rakennusaineteollisuuden ja energiahuollon toimialoilla. Seuraavina ovat logistiikka, vähittäiskauppa, autojen ym. kauppa, korjaus ja huolto sekä kiinteistöala.

Tuotannon aikana Kemin kaupungin näkökulmasta katsottuna tehdasinvestointi luo kokonaisuutena merkittäviä ja pitkäkestoisia taloudellisia vaikutuksia. Vuosittainen työvoiman kysyntä on keskimäärin 2 405 henkilötyövuotta Kemissä, mistä biotuotetehtaan suora vaikutus on 349 htv, tuotannon kerrannaisvaikutusten osuus 1 353 htv ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten osuus 703 htv. Veroja kertyy 140 M€, josta kunnallisverokertymä on 26 M€.  ja kuntien yhteisöveroa 5 M€.  Tässä tulee huomioida, että kaikki kunnallisvero ei tule Kemiin, vaan vero jakaantuu palkansaajien asuinkunnan mukaan.

Vertailu Äänekosken Metsä Fibren biotuotetehtaan ja Sotkamon Terrafame Oy:n monimineraalikaivoksen investointihankkeisiin osoitti, että hankkeet ovat saaneet aikaan positiivisen talouden kierteen ja ne ovat vetäneet mukanaan myös muita toimijoita eteenpäin. Tilastoissa tämä näkyy mm. negatiivisen talous- ja väestökehityksen hidastumisena ja pysähtymisenä. Samalla kunnat ovat hyötyneet mm. kasvaneista verotuloista, vaikka verotilastojen kärjessä ei olekaan investoinnin tehnyt toimija. Vertailu myös osoitti, että eri puolilla Suomea on käytössä varsin samankaltaiset keinot ja menetelmät, joilla pyritään houkuttelemaan osaavaa työvoimaa alueelle sekä sujuvoittamaan yritysten toimintaa uudessa toimintaympäristössä.

Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy ja hankinta on osa Kemi valmistautuu kasvuun, teollisuuden suurinvestoinnit Meri-Lapissa -hankkeen toimintaa.