Paluuta normaaliin arkeen ei näy

Olemme nyt muutaman viikon ajan käyttäneet maskeja lukiolla. Kyseessä on kuitenkin vain vahva maskisuositus eikä pakko. Kyllä suurin osa niitä maskeja käyttää, mutta pitäisi kyllä asettaa ihan maskipakko sekä lukiolle, ammattikouluille, että ylä-asteille. Lisäksi maskien pitäisi olla ilmaisia. Ei se niin toimi, että jos olet köyhä niin sitten et käytä maskia. Muiden koulujen järjestelyihin en ole perehtynyt, mutta lukiolla tämä suositus toimii ihan hyvin, koska jos ei ole maskia, sen voi pyytää kansliasta. Käsidesipulloja on joka puolella. Nyt kun vain saisi kaikkien päähän taottua sen, että parempi noudattaa ohjeita ja suosituksia, kuin pelleillä siihen asti että olemme taas etäkoulussa. Etäkoulu oli kamalaa. Hyvä kun edes pysyin hengissä, koska lähinnä elän muiden ihmisten seuralla.

Pistää koville jo pelkästään se, että harrastustoimintaa ei juuri ole. Kiinnostaisi tietää mitä tämmöinen tauko tekee esimerkiksi harrastusmahdollisuuksille näinkin pienessä paikassa. Itsekin voimisteluvalmentajana ja tankotanssijana olen koronan vaikutuksen alla. Tornioon ei voi noin vain lähteä treenaamaan ja valmentaessa täytyy pitää turvavälit ja yleensä myös maskia. On se hankala korjailla valmennettavien tekemisiä parin metrin päästä ja yrittää huutaa ohjeita maskin alta. Lisäksi maski tekee ihmisestä niin ilmeettömän, että kyllä se varmasti masentaa kun ei tiedä hymyileekö se valmentaja vai onko se vihainen. Toisaalta pahempi varmaan päiväkodissa käyvät lapset. Hoitajien kuuluisi olla lapsille niitä turvallisia aikuisia, mutta pienen lapsen on varmasti vaikea tulkita maskin puoliksi piilottamia ilmeitä.

Korona vaikuttaa siis ihan kaikkeen. Tuntuu pahalta sanoa, että pitäisi jatkaa elämää normaalisti, mutta niin se vain on, koska ei kukaan tiedä miten kauan tämä tulee jatkumaan. Fakta on se, että monelta menee työt. Yritykset menevät konkurssiin ilman asiakkaita. Mitä teet matkailualalla, jos matkustelu on kielletty? Miksi pitää pelätä enemmän sitä, mitä korona tekee riskiryhmäläisille. Miksei pelätä sitä, mitä se tekee koko maailmallle tai koko Suomelle. Totta kai ihmishenget ovat tärkeitä, mutta niiden menettämisestä voidaan vielä nousta. Jos koko Suomi kuolee, nouseminen on todella vaikeaa.

Miksi korona on tärkeämpi sairaus, kuin mikä tahansa muu. Mistään muista sairauksista ei juuri puhutakaan enää. Suomessa kuolee vuosittain yli 50 000 ihmistä joka tarkoittaa melkeinpä 140 kuolemaa päivässä. Influenssaa ei testata enää ollenkaan, tai ainakin tilastoiden mukaan niitä tapauksia on nolla.

Entäpä sitten mielenterveysongelmat, jotka jäävät kokonaan koronan varjoon. Viime keväänä itsemurhaprosentti kasvoi viidellätoista. En ihmettele. Joudutaan makaamaan kotona, ei saa nähdä ihmisiä ja opiskelut pitää osata hoitaa itse. Se ottaa voimille. Sitten et saa myöskään apua, koska korona sitä korona tätä. Turha hankkia apua, koska ei ketään kiinnosta muu kuin korona. Siltä se ainakin tuntuu. Oikeasti.

Hyppään nyt vähän taakse päin tekstissäni. Mitä tapahtuu jos Suomi kuolee? Entä jos Kemi kuolee? Kemi ei ole pienin paikka Suomessa, mutta pieni se on silti. Tilanne on vielä hyvä. Meillä on kauppoja, erilaisia harrastus- ja urheiluseuroja, sekä myös yksityisiä yrittäjiä. Mutta kemiläisten määrä ei ole suuri. Jos koronarajoitukset astuvat taas voimaan, kaupoilta ja yrityksiltä menee asiakkaat. Urheiluseurat eivät saa mistään varaa pitää toimintaansa pystyssä joten nekin loppuvat. Kemi on turistien kohdekaupunki, mutta jos matkustelu loppuu, ei siitäkään ole enää hyötyä. Sitten voidaan muutaman vuoden päästä kertoa turisteille, että miksi täällä on vain yksi pikkukauppa eikä mitään urheilukenttiä saati lumilinnaa tai teatteria.

Tämän takia asiat pitäisi ajatella myös toiselta kannalta. En tietenkään halua ihmisten kuolevan, mutta mielestäni tässä tilanteessa järjellä ajateltuna täytyy alkaa keskittymään jo vähän muihinkin asioihin, kun tiedetään kuitenkin, ettei leviämistä voida estää.