Ihmekaupungin ihmisiä -blogi

Toistaiseksi viimeisessä blogissani päätin jättää historian sikseen ja kirjoittaa yhdestä tämän hetken suurimmasta ongelmasta, nimittäin yksinäisyydestä ja ihmissuhteiden pinnallistumisesta.

Yhdessä elämänvaiheessa minulla tuli tarve ymmärtää kunnan ja kaupungin toimintaa paremmin. Opiskelin sitten hallintotieteitä kandiksi asti ja valmistuessani olin oivaltanut, ja ymmärrykseni lisääntynyt. Opin, että kaupungin tai kunnan tarkoitus on tuottaa hyvää elämää. Tähän minulta meni siis monta vuotta aikaa. Opin toki muutakin käytettäväksi kelpaavaa: Suomessa kunnat toimivat hyvin itsenäisesti, kaksivuotiaan minä ite -periaatteella melkein. Paikallinen viisaus ja luovuus pääsevät oikeuksiinsa, jos vain viitseliäisyyttä riittää. Sillä ihmisten maailmassa ihmiset tekevät asioita.

Taas koronajuttuja. Ihmisiä on alettu jo rokottaa, mutta erityisjärjestelyt monien asioiden suhteen vaikuttavat edelleen kaikkien elämään. Ajattelin näin lukiolaisena selvittää myös muiden kokemuksia.