Kirjailijavieraana Maxim Fedorov 22.9.2025

Kemin kaupunginkirjasto vastaanottaa kirjailijavieraaksi toimittaja-kirjailija Maxim Fedorovin maanantaina 22.9.2025 kello 17.30 alkaen Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Yli kolmen vuoden ajan Ylen toimittaja Maxim Fedorov on seurannut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa lähietäisyydeltä. Kokemustensa pohjalta Fedorov on kirjoittanut kaksi kirjaa: Minun Ukrainani (2023) ja Sodan näyttämöt (2024). Syksyllä 2025 Fedorovilta ilmestyy kolmas kirja – Itsenäisyydestä itsenäisyyteen – joka kertoo Suomen ja Ukrainan kahdenvälisistä suhteista neuvostoaikaan. Ukrainalaisen äidin poikana Fedorov on etsinyt Ukrainasta myös omia juuriaan, joista hän kertoo kirjoissaan.

—

MAXIM FEDOROV aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona.

Kymmentä kieltä hallitseva Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on julkaissut kirjat Minun Ukrainani (2023), Sodan näyttämöt (2024) ja Itsenäisyydestä itsenäisyyteen – Suomi ja Ukraina 1917-1991 (2025).

Itsenäisyydestä itsenäisyyteen – Suomi ja Ukraina 1917-1991

Kaksi maata, samankaltaiset lähtökohdat mutta erilaiset kohtalot.

Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.

Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden.
Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.

Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin
henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli
diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin.

Sodan näyttämöt

Ukrainan sotanäyttämöt toimittajan silmin. Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Miten sota on niitä muuttanut, ja keitä niissä on asunut?

Suomalaiset ovat saaneet seurata tv-uutisista Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Samalla tutuiksi ovat tulleet monet sodan näyttämöt, muun muassa Butša, Mariupol, Herson, Bahmut ja Soledar. Ohjushyökkäyksiä, verilöylyjä ja joukkohautoja, traagisia ihmiskohtaloita sekä kokonaisia tuhottuja kaupunkeja.

Kirjassaan Maxim Fedorov syventyy tutkimaan, millaisia paikkoja ne olivat ennen sotaa, mistä ne olivat tunnettuja ja millaisia ihmisiä niissä on asunut?

”Toivon, että voisin kertoa tarkemmin niistä paikoista, joita uutisissa mainitaan; ettei niihin liittyisi pelkkää tragediaa vaan voisin kertoa myös ukrainalaisten saavutuksista ja jälleenrakentamisen toivosta.”

Minun Ukrainani

Ukrainalaisten taistelu toimittajan silmin.

Yleisradion Ukrainan-toimittajan omakohtainen kertomus sodasta. Ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta.

”Minun on vaikea kuvata sitä tunteiden kirjoa, joka sisälläni velloi, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan: järkytystä, huolta, vihaa, itseinhoa”, toimittaja Maxim Fedorov kuvaa kirjassaan. ”Äitini on ukrainalainen, isä venäläinen.”

Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu tähän kirjaan.

Ukrainassa vietetty aika on ollut Maxim Fedoroville myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa kaksi identiteetin puolta on joutunut repivän sodan keskelle.

”Ukrainassa sotaan tottuu väkisinkin, ilmahälytyksiin, sähkökatkoihin ja räjähdyksiin. Olen kirjoittanut monia osia tästäkin kirjasta joko räjähdysten jylyn saattelemana tai väestönsuojassa. Mutta vaikka sodan kauhuihin tottuu, yhdestä pelosta ei pääse eroon. Pelosta, jota tuntee muiden puolesta.”