Nähtävyydet


 Jalokivigalleria

Kemin Jalokivigalleria on ainutlaatuinen käyntikohde ja juhlii tänä vuonna 30-vuotistaivaltaan. Vuonna 1912 valmistuneeseen tullirakennukseen sijoittuva galleria esittelee ainutlaatuisen kokoelman raaka- ja korukiviä eri puolilta maailmaa. Kokoelman itseoikeutettuina tähtinä loistavat maailman tunnetuimpien kruununjalokivien ja timanttien jäljennökset sekä Suomen Kuninkaan kruunu. Näyttelytoimintaa ylläpitää Kemin matkailu Oy. Samassa rakennuksessa toimii Kemin matkailun Sampo Tours ja Lumilinnan myynti toimistot. Lisäksi rakennuksessa on vuokralla matkanjärjestäjä Taksari Travel Oy.

Kemin historiallisen museon savupirtti

Yli-Jaak'heikin savupirtti on rakennettu vuonna 1796. Nykyiselleen paikalleen se on siirretty 1960 luvulla. Savupirtti on avoinna kesäisin, jossa järjestetään mm. runonlausunta tilaisuuksia.

Jatulintarha

Rantaniemen takana sijaitseva jatulintarha, kivilatomus, on kopio Kemin Ajoskrunnin pohjoispäässä olevata toisesta jatulintarhasta. Itse nimitys "jatulintarha" on esiintynyt alun perin vain Kemin ja Tornion seuduilla. Koska vanhimmat jatulintarhoja käsittelevät tutkimukset koskivat tätä aluetta, tuli nimityksestä pian suomenkielinen yleisnimitys labyrinttikuvioille ja -rakenteille.

Amiraaliankkuri

Ankkuri on majakkalaiva Kemin Vara- eli amiraaliankkuri. Kemi oli Suomen viimeinen majakkalaiva. Se valmistui Porin Konepajalla vuonna 1901. Vuonna 1956 alus sijoitettiin Kemin edustalle. Museolaivaksi luovutettu majakkalaiva Kemi ajoi syksyllä 1975 omalla koneellaan Helsinkiin Hylkysaaren rantaan. Majakkalaivasta tuli osa Suomen merimuseon kokoelmaa ja on sijoitettuna Kotkan merimuseoon.

Aiheesta lisää

 

 

Metto

Aimo Taleva (s. 13. tammikuuta 1938 Helsinki – 18. marraskuuta 2011[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä ja graafikko. Talevan töitä on esillä useissa suomalaisissa kaupungeissa sekä ulkomailla. Hän sai Valtion taidepalkinnon vuonna 1972. Taleva opiskeli vuodet 1958–1959 Vapaassa taidekoulussa ja vuodet 1961–1967 Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ensimmäisen kerran hän esitteli teoksiaan näyttelyssä vuonna 1967. Taleva on kertonut pyrkivänsä taiteessaan noudattamaan luonnon käytännöllistä ja systemaattista järjestystä. Hän ei kuvaa luontoa naturalistisesti, vaan pyrkii töissään mukailemaan niitä järjestelmiä ja mekanismeja, joita luonnossa esiintyy. Talevan teoksia käytettiin vuonna 2008 julkaistun Modern Art -pelin suomenkielisen painoksen kuvituksena.

Ystävykset

Kauko Ensio Seppänen (7. syyskuuta 1924 Kemi – 28. kesäkuuta 2008 Kemi oli suomalainen kuvanveistäjä ja professori (1978). Seppänen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1946–1949 sekä Accademia di belle arti di Firenzessä Italiassa 1956–1957, Hän veisti 127 julkista veistosta. Jo vuonna 1984 Seppänen oli tehnyt enemmän julkisia veistoksia kuin kukaan muu Suomessa. "Kuvanveistäjä Ensio Seppänen on Suomen ennätysmies" (Helsingin Sanomat 7. syyskuuta 1984). Seppänen veistokset ovat pronssia ja graniittia eri tavoin työstettynä sekä jaloterästä hitsaamalla muotoiltuja ja joista suurin osa on näköispatsaita.

 Sotalapsipatsas "pieni ikuisuus"

Iiläinen Sanna Koivisto on ollut päätoiminen kuvataiteilija vuodesta 1977. Hän on toiminut myös taideaineiden opettajana koko uransa ajan. Koivisto on ollut aktiivinen järjestötoimija kotiseudullaan. Sanna Koiviston tuotanto on laajaa ja monipuolista. Hänen taiteensa ulottuu julkisista monumenteista aina muotokuviin ja piirroksiin. Keskeinen osa näyttelytuotantoa ovat olleet myös sekatekniikalla toteutetut maalaukset ja veistokset sekä installaatiot.

 Valokivi

Teoksen on suunnitellut arkkitehti Tero Eloranta.

Majakka

Kaija Kiuru (s. 1959 Sodankylä) on opiskellut kuvanveistäjäksi Lahden taideinstituutissa 1987–1991. Hän on opiskellut myös ympäristönsuojelua, ympäristökasvatusta ja taidehistoriaa.
Kaija Kiuru on tila- ja ympäristötaiteilija, jonka teokset käsittelevät ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kiurun teokset vaihtelevat pienistä ja herkistä teoskokonaisuuksista laajoihin maisemointitöihin.

Pari

Kemin uimahallin ja sen laajennusosan liitoskohtaan syntyi luonteva paikka taideteokselle. Arkkitehtonista ja tilallista kokonaisuutta hallitsee lasi- ja seinärakenteiden aineeton luonne. Teoksen pyrkimyksenä on yhdistää materiaalien ja muotokielen keinoin ulkotila ja sisätila yhdeksi ja samaksi. Rakennuksen horisontaalinen ja vertikaalinen rytmi yhdistyy teoksen muotokieleen ja päinvastoin. Lämmin materiaali ikään kuin kohtaa kylmemmän ja kylmä lämpimämmän, raudan väri lasin ja ulkotila sisätilan.

Hannu Siren
Syntynyt: 1953, Helsinki
Taideopinnot: 1974-76 Accademia di Belle Arte Scultura di Florence, II, III, Italy