Museon näyttelymestari Janne Kuoppala lähikuvassa.

Janne Kuoppala

19.2.2021

Olen 36-vuotias kemiläisen kulttuuriperinnön puolustaja. Työskentelen Kemin historiallisessa museossa ja olen koulutukseltani filosofian maisteri. Olen syntynyt ja viettänyt suurimman osan elämästäni Kemissä. Päädyin opiskelemaan historiaa Oulun yliopistoon. Se oli minulle luonnollinen vaihtoehto koska ei minulla ei ollut juuri muita kiinnostuksen kohteita. Historia on kiehtonut minua jo lapsesta saakka enkä kouluaikoina juuri muuta osannut. Opintojen aikana minulle syntyi ajatus suuntautua museoalalle. Kotiseuturakkaana ihmisenä oli onnenpotku, että valmistumiseni jälkeen kotikaupunkini museossa oli avoimena työpaikka. Työkseni painin menneisyydessä, mutta vapaa-aikana pyrin olemaan mukana myös nykyhetkessä. Harrastukseni ovat lähinnä luontohenkisiä. Kesäisin teen pitkiä vaelluksia erämaissa ja soutelen lohta joella. Syksyin metsästän hirviä ja poimin marjoja. Talvisin hiihtelen metsissä ja istuskelen pilkkimässä meren jäällä. Kevään tullen narrailen ahvenia jääpeitteen sulaessa. Kaikkiin näihin onneksi löytyy mahdollisuus ihan läheltä. Se on varmasti suurin syy, miksi palasin takaisin kotikaupunkiini.

Kulttuuriperintö on yhteistä omaisuutta

Vuoden alku on ollut Kemin museoissa tavanomaistakin kiireisempää aikaa. Saimme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoituksen, jonka turvin voimme kuluvan vuoden aikana julkaista kokoelmamme valtakunnallisessa FINNA.FI -palvelussa. Tämä on varmasti tervetullut uutinen monille kotiseutumme taiteesta ja historiasta kiinnostuneille asukkaille. Tämän vuoden lopussa on siis mahdollisuus täysin veloituksetta päästä omalta kotikoneelta selailemaan esimerkiksi Kemin historiallisen museon valokuvakokoelmia.

Valtakadun ensimmäisen pistetalon rakennustyömaa Kemissä osoitteessa Valtakatu 14 . Rakentajana toimi Rakennustuote Oy. KUVA: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto Kuvaaja: Väinö Pekkala

Työmme tuloksia voi jo seurata osoitteessa https://keminmuseot.verkkonayttely.fi/ . Tuotamme sinne pienimuotoisia näyttelyitä esimerkiksi valokuvistamme ja taideteoksista sitä mukaa, kun saamme käytyä aineistoa läpi. Kyseinen verkkonäyttelysivusto on siinä mielessä hyvä palvelu, että olemme voineet merkitä kokoelmissamme olevat kuvat nykypäivän kartalle. Yhdellä hiiren klikkauksella pääsee siis näkemään, että miltä jossakin tietyssä paikassa näytti vuosikymmeniä sitten. Se on varsinaista nojatuoliaikamatkailua se. Lisäämme sivustolle kuratoituja kokonaisuuksia kokoajan lisää.

Jo nyt verkkonäyttelynä on nähtävillä Kemin historiallisen museon kuvakokoelmista Väinö Pekkalan ottamia kuvia. Vuonna 2018 saimme merkittävän kuvalahjoituksen, joka käsitti Kemin kaupungin entisen apulaiskaupunginjohtajan Väinö Pekkalan kuvaamia otoksia. Näitä on meiltä paljon myös kyselty ja nyt niihin pääsee helposti tutustumaan kotisohvalta. Kyseinen verkkonäyttelyominaisuus on myös esimerkiksi kouluopetuksessa hyvin kätevä. Pekkalan ottamat kuvat ovat pääosin sotavuosilta ja jälleenrakennusajalta. Ne ilmentävät mielestäni hyvin sitä, kuinka yhteiskunta selvisi vaikeista ajoista ja pystyi rakentamaan tuhkasta maailman parhaan ja onnellisimman valtion.

Satamanostureita pystytetään Ajoksen syväsatamassa Kemissä. KUVA: Keminhistoriallisen museon valokuva-arkisto Kuvaaja: Väinö Pekkala

Kokoelmiemme saavutettavuuden parantaminen on valtava urakka. Se, että lopulta saamme vietyä kokoelmamme Finna.fi -palveluun tarkoittaa sitä, että meidän on käytävä jokainen museon digitoitu objekti yksi kerrallaan läpi ja tarkistettava kaikki niihin liitettyjen tietojen oikeellisuus. Käytämme usein termiä metatiedot kuvaamaan näitä museaalisesti tärkeitä tietoja. Jokaisesta objektista on oltava kaikki sitä koskeva informaatio ja objektit täytyy asiasanoittaa niin, että käyttäjien on mahdollista päästä niihin käsiksi. Työssä täytyy olla hyvin huolellinen ja järjestelmällinen. Saamamme hankeavustuksen turvin pystyimme onneksi palkkaamaan jo monien tunteman kotiseutuasiantuntija Timo Hietalan, joten uskon, että selviämme tästäkin urakasta.

Karkeasti olemme pystyneet tekemään tätä työtä noin 100 kuvan päivävauhdilla. Meillä on kokoelmissamme kuitenkin kymmeniä tuhansia tietueita, joten työtä on vielä paljon. Mielestäni tämän suuntainen museotyö on varsinkin poikkeusaikoina tärkeää. On kyettävä viemään museopalveluita ihmisten luo silloin, kun he eivät pääse siitä muutoin täysin rinnoin nauttimaan. Kokoelmien avaaminen kuntalaisten käyttöön normaalioloissakin on sen suuntaista kehitystä, jota pitää jatkaa tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö kuuluu kaikille.

Toki museoidemme näyttelyissäkin kannattaa vierailla nyt ja tulevaisuudessa. Museot on määritelty ns. matalan riskin kohteiksi ja niissä vierailu tutkitusti parantaa ihmisen hyvinvointia. Kulttuurilla on vaikeina aikoina hyvää tekevä vaikutus. Esimerkiksi kulttuurihistoriallisista sisällöistä voi helposti saada pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta. Historiantuntemus laajemminkin antaa ymmärrystä siitä, että ihminen on aina selvinnyt vaikeista ajoista. Museoissa vieraillessa on hyvä kuitenkin muistaa tämän hetkiset rajoitukset ja suositukset. Museoissa vain harvoin vierailee yhtäaikaisesti suuria määriä ihmisiä, joten turvaetäisyyksiä muutenkin väljiksi rakennetuissa tiloissa on helppo pitää. Museoiden ilmanvaihto on huippuluokkaa eikä esineisiin saa missään tapauksessa koskea. Meillä on tarjolla käsidesiä ja suosittelemme, että vieraamme käyttävät aina kasvomaskia.

Kemi tulessa lokakuussa 1944 Lapin sodassa. Kuva Kemin ammattikoulun katolta Toivolaan päin. Junton kankaalla palaa. Toivola näkyy valkoisena kuvan oikeassa reunassa. KUVA: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto Kuvaaja: Väinö Pekkala

Nyt Kemin historiallisessa museossa avautui kemiläisen taiteilijan Taina Rönkön taidenäyttely Luonto lumoaa. Luontosuhteen merkitys on viimeisen vuoden aikana kasvattanut merkitystään suomalaisille. Se näkyy myös näyttelyn teoksissa. Luonto toimii vaikeina aikoina inspiraation lähteenä, josta voi jokainen ammentaa voimaa. Kevät on tulossa ja valo lisääntyy päivä päivältä. Varmasti paremmat ajat ovat edessäpäin. Uuden biotuotetehtaan myötä kotikaupunkimme saa varmasti lisää sykettä. Monin tavoin tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Ulkoilusesonki alkaa olla nyt parhaimmillaan ja kulttuuriharrastusten ohella kannattaa muistaa myös piipahtaa tuossa meren jäällä. Sitä ei kovin monessa kaupungissa koko maailmassa olekaan mahdollista tehdä.

Takaisin listaukseen