Tule joulu kultainen

Kiirettä, lahjoja, ruokia ja ties mitä pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkään? Jouluvalmisteluihin käytetään aikaa jopa niin paljon, ettei sitä ehditä edes viettää.

Käsitys perinteestä vaatii tässä tapauksessa hieman perehtymistä. Perinteeksihän ajatellaan usein jotain tiettyä tapaa, joka on ollut käytössä jo pitkään. Perinne ei kuitenkaan aina vastaa täysin sen alkuperäistä merkitystä. Se toimii ikään kuin rikkinäinen puhelin. Vuosikymmenten päästä perinteen välittämä viesti voi olla hyvin erilainen kuin sen alun perin piti olla. Ruotsissa alettiin valita Lucia-neitoa samana vuonna 1927, samana vuonna, kun Markus-setä ilmoitti joulupukin asuvan Korvatunturilla. Punanuttuinen valkopartainen joulupukkikaan ei ole sen vanhempi perinne. 1930-luvun alussa ahvenanmaalaista syntyperää oleva Haddon Sundblom suunnitteli Coca-Colan mainoskampanjaa varten tuntemamme joulupukin. Näitä molempia vanhempi jouluperinne on Englannissa tapaninpäivänä pelattavat jalkapallo-ottelut, joita valtaosa ei meillä osaa mieltää jouluperinteeksi.

Joulun merkitys nykyään on luoduissa mielikuvissa. Monenlaiset markkinavoimat ovat viime vuosikymmeninä ladanneet vuoden pimeimmän ajan täyteen mahdottomiltakin tuntuvia odotuksia. Odotukset aiheuttavat väistämättä paineita ja jopa pettymyksiä. Tämä ei varmastikaan ole joulunajan perimmäinen tarkoitus.

Kun käännämme historian kelloa taaksepäin vuosikymmen kerrallaan, huomaamme että joulunajan perinteistä alkaa pikkuhiljaa hävitä monet nykyisin tärkeinäkin pidetyt tunnusmerkit. Vuoden pimeintä aikaa on maailmanhistoriassa juhlistettu lukemattomilla eri tavoilla. Jokaisessa maassa on varmasti omanlaisensa tavat ja perinteet. Jokaisessa kodissakin on omanlaisensa joulunviettotavat. Perinteitä syntyy ja häviää joka vuosi. Silti jotain yhdistäviä tapoja on varmasti löydettävissä. Kulttuurista riippumattomat yhteiset nimittäjät ovat varmasti joulunvietonkin kannalta ne tärkeimmät. Kun riisumme kaiken muun sen ympäriltä, jäljelle jää olennaisin.

Yksi tärkeimmistä Suomessa yhä käytössä olevista jouluperinteistä on mielestäni joulurauhan julistus. Sen ympärille rakentuu joulunajan keskeisin merkitys, rauhoittuminen. Joulusta ei kannata kantaa liikaa stressiä, saati huonoa omaatuntoa. Jouluun ei kannata ladata liiaksi odotuksia. Kaikki tavat ovat yhtä lailla hyviä ja juhlallisia. Lämmin joulumieli syntyy mielestäni yksinkertaisista asioista. Niitä ovat minulle läheiset ihmiset, kiireettömyys ja hyvä ruoka. Erityisesti tänä vuonna voi monessa kodissa olla edessä erilainen joulu. Joulumieltä saattaa olla vaikeaa löytää koronarajoitusten ja vesisateen keskeltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että historia on nähnyt monenlaisia jouluja, joista suuri osa ei ole ollut niin riemuisia kuin laulujen sanoissa kerrotaan. Joulumielen voi kuitenkin yrittää löytää rauhasta ja levosta.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille!