Rivissä kolme logoa, hankkeen rahoittajat.
Hankkeen tavoitteena on aloittaa ympärivuotinen kaupunkiviljely, kokeilla uudenlaisia viljelymenetelmiä sekä luoda paikallinen malli hävikkiruoan hyödyntämiseen.
Nainen pakkaa ruokakasseja polkupyörän kuljetuskärryyn.
Kasvisravinto-ohjaaja Tarja Sipilä kerää hävikkiruokaa marketeista ja kuljettaa ne keittiöönsä polkupyörällä. KUVA: PENTTI KORPELA

Hanke tukee Kemin kaupunkistrategian Vihreä Kemi -tavoitteita ja toteuttaa samalla osaltaan Kemin kaupungin ja koulutuskuntayhtymä Lappian kumppanuussopimusta.

Välillisenä tavoitteena on lisätä sosiaalista hyvinvointia ja kasvattaa kuntalaisten osallisuutta, edistää vähähiilisyyden periaatteiden sekä YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Syötävä puisto ja hävikkiruoalle kauppahalli

Hankkeessa tutkitaan teknisiä ratkaisuja, joita kaupunkiviljelyssä tarvitaan. Millä edellytyksillä kaupunki voi perustaa siirtolapuutarhan, syötävän puiston, kattoviljelmiä tai yhteiskäyttökasvihuoneen? Entä voiko teollisuuden hukkalämpöä hyödyntää kasvihuoneviljelyssä?

Tarkoituksena on myös kurssittaa ja neuvoa kaupunkilaisia viljelyasioissa.

Hävikkiruoan paikallisen hyödyntämisen mallia hanke pohtii yhdessä kaupan alan yksiköiden, ravintoloiden ja lähiruokatuottajien kanssa. Tähtäimessä on tietenkin ruokahävikin väheneminen, kestävän kehityksen edistäminen ja vähähiilisyyden periaatteiden tukeminen.

Suunnitelmien mukaan hävikkiruokakauppahallissa kokeillaan myös sosiaalisen keittiön ja yhteisen pöydän toimintamalleja. Hallissa toimisi lähiruokakauppa, jonne paikalliset toimijat saisivat tuotteitaan myyntiin kuluttajille. 

Kaupunkiviljelyosaamista oppilaitosyhteistyönä

Hankkeen tuloksena Kemin hiilidioksidipäästöt vähenevät, paikallistalous vahvistuu ja ruokahuollon omavaraisuusaste kasvaa. Kemiläisten osaaminen, osallisuus ja ympäristötietoisuus kohenevat.

Kaupunkiviljelyä hanke kehittää yhteistyössä koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Näin myös Lappia vahvistaa osaamistaan vesiviljelyssä, kaupunkiviljelyssä ja uusien mallien viemisessä käytäntöön.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat  449 880 euroa, josta Lapin liitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 359 904 euroa. Tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä tukikelpoisista nettokustannuksista on enintään 80 prosenttia. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2020–30.6.2022.