Kemin työläismuseossa pääset tutustumaan kemiläisen työväestön kotioloihin ja asumiskulttuuriin 1910-1930-luvuilla.

Kemin työläismuseo sijaitsee Marttalan kaupunginosassa Leinosenpolun varrella. Museo on suosittu koululaisten vierailukohde, mutta se on avoinna tilauksesta myös muille ryhmille ja yksityishenkilöille.

Viime vuosisadan alkuvuosikymmenillä Kemin kaupunkia ympäröi työväestön väkirikkaiden asuinalueiden ketju. Ensimmäinen Kemin työväen kasarmimallisista taloista koostuva asuinalue rakennettiin 1880-luvulla Juntonkankaalle, lähelle Karihaaran sahaa. Tämän lisäksi lähialueille nousi työläisten itse rakentamia pieniä, yleensä yksihuoneisia taloja, jotka oli usein rakennettu sahan tasausjätteistä eli kilpukoista. Ensimmäinen yhtiöiden rakennuttama työväen asuinalue rakennettiin 1910-luvulla Pajusaareen ja tämän jälkeen Kemi-yhtiö rakensi työläisiään varten asuinalueet Sysimölle, Väinölään ja Marttalaan. Vastaavasti Veitsiluodon Aunukseen ja Petsamoon nousi asuinalueet 1920-luvulla perustetun Veitsiluoto Oy:n työläisiä varten. Myöhemmin suurin osa näistä asunnoista on purettu uusien rakennusten tieltä. 

Kemin Työläismuseo Kemin Marttalassa koostuu kahdesta vuonna 1929 rakennetusta kaksikerroksesta hirsisestä asuintalosta, jotka ovat viimeiset Kemi-yhtiön Marttalan noin neljänkymmentä taloa käsittäneestä asuinalueesta. Työläismuseon neljässä eri huoneistossa esitellään Marttalan alueen historiaa ja sahatyöläisten ja ammattityöntekijöiden asumista 1910-luvulta 1930-luvulle. Ensimmäisessä asunnossa on nähtävillä Marttala-seuran kokoama valokuvanäyttely alueen historiasta, toiset huoneistot puolestaan esittelevät sahatyöläisen, tehdastyöläisen ja ammattityömiehen asuntoja 1910-luvulta 1930-luvulle. 

Työläiskotimuseon interiööriä
Kemin työläismuseo esittelee muun muassa kemiläisen työväestön asumisoloja 1910-1930-luvuilla. KUVA: KEMIN HISTORIALLINEN MUSEO
Työläiskotimuseon interiööriä
Kemin työläismuseon keittiö-interiööri 1910-1930-luvuilta. KUVA: KEMIN HISTORIALLINEN MUSEO