Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkintolautakunta

 

 

1. Yleisohjeita ylioppilaskokeisiin

Ylioppilastutkinto koostuu neljästä pakollisesta kokeesta, joista äidinkieli on pakollinen kaikille. Sen lisäksi opiskelija valitsee kolme pakollista kirjoitettavaa ainetta seuraavista: vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja ainereaali. Yhden pakollisista kokeista tulee olla tasoltaan vaativampi eli A-tason koe.

Lukion opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä.

Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava oppilas saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut:

1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän;

2) vähintään 2,5-vuotinen ammatillinen tutkinnon tai vastaavat yhdistelmäopinnot;

3) nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91) tarkoitetut yhdistelmäopinnot, joiden laajuus vastaa vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja; tai

4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen, peruskoulun oppimäärälle perustuvan tutkinnon ja opinnot sekä lautakunnan määrää lisäopinnot.

Edellä 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa mainittua tutkintoa ja opintoja suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä asianomaisen oppilaitoksen opiskelijana. Tässä momentissa tarkoitettu opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot.

Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Erillisiä kokeita suorittamalla ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta.

Tutkinto järjestetään yhtäaikaa kahdesti vuodessa koko maassa. Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Koko tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä kertaa.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kieli ) oppimäärään perustuvaa koetta. Englannin, ruotsin ja saksan kielessä A-tason koe perustuu peruskoulun 3. luokalta alkaneeseen oppimäärään, B-tason koe peruskoulun 7. luokalta alkaneeseen oppimäärään.

Erityisesti on huomautettavaa seuraavaa:

  • Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa.
  • Tutkintokokonaisuuteen ei voi kuulua eritasoisia kokeita samassa tutkintoaineessa. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen.
  • Reaalikokeita järjestetään seuraavissa aineissa: evankelisluterilainen uskonto,ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Samalla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä aineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua.

2. Varusmiehet ja yo-kirjoitukset

Ylioppilastutkintoon jo osallistuneelle varusmiehelle myönnetään lomaa hylätyn kokeen uusintaan osallistumista varten

– kutakin suoritettavaa ainetta kohden 2 vrk ja

– lomaa pidennetään matkustamiseen kirjoituspaikkakunnalle ja takaisin yli 12 tuntia kuluvalla ajalla.

Asianomainen on velvollinen loman jälkeen todistamaan, että hän on osallistunut kyseiseen kokeeseen ja että hän on jättänyt kokeensa arvosteltavaksi. Tätä varten lomatodistukseen liitetään perusyksikössä valmiiksi kirjoitettu lomake, johon kouluviranomaiset voivat tehdä em. osallistumis- ja kokeen jättämismerkintänsä. Ylioppilastutkintoon muilla perusteilla osallistuvan varusmiehen on ilmoittauduttava palvelus- tai lähipaikkakunnan kouluun ottaen huomioon, että kyseisenkoulun opetuskieli on sama kuin millä hän haluaa kokeensa suorittaa. Tällöin varusmiehelle voidaan antaa vapaata kokeeseen osallistumista varten. Mikäli varusmiehelle todistettavasti ei ole järjestynyt tällaista koetilaisuutta, voidaan hänelle, ellei erityistä estettä ole, myöntää loma kotipaikkakunnan koulussa järjestettävään koetilaisuuteen.

Huom! Varmista ennen ilmoittautumista, että saat lomaa kokeisiin osallistumista varten.

3. Ilmoittautuminen

Opiskelijat ilmoittautuvat ylioppilastutkintoon ja valitsevat kirjoitusaineensa käyttäen lukion antamaa lomaketta. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn tutkintoon toukokuussa. Koulun rehtori ilmoittaa tarkat päivämäärät vuosittain. Jokaisen koko tutkintoa suorittavan on ilmoittauduttava vähintään neljään (4) kirjalliseen kokeeseen: kaikille pakollisen äidinkielen lisäksi opiskelija valitsee kolme seuraavista: toinen kotimainen, vieras kieli, reaali ja matematiikka. Pakollisiksi valitsemiensa aineiden lisäksi voi ilmoittautua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän on jäänyt ilman erityisen painavaa syytä saapumatta, katsotaan hylätyksi. (16 §)

Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Vuonna 2016 perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa.

Huom! Perusmaksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista on todettu, että tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytäkään osallistumiselle asetettuja vaatimuksia. (17 §)

4. Ilmoittautumisen mitätöiminen

Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella.

Painaviksi syiksi lautakunta on katsonut esim. sairauden, ulkomailla tapahtuvan opiskelun tai työskentelyn sekä palveluksen aiheuttaman esteen asevelvolliselle. Hakemukseen on liitettävä todistus esteestä, esim. lääkärintodistus, josta sairaus ja työkyvyttömyysaika ilmenevät, todistus ulkomailla opiskelusta tai ulkomailla työskentelystä kokeiden aikana tai todistus siitä, että asevelvolliselle ei ole myönnetty lomaa tutkintoon osallistumista varten. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä asevelvollisuuden suorittaminen ei ole peruste ilmoittautumisen mitätöimiselle. Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen mitätöidään vain, jos kokelas on lautakunnan hyväksymän syyn perusteella estynyt osallistumasta kumpaankin kokeeseen. Ilmoittautumisen mitätöiminen ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kyseisen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana.

Jos lautakunta hyväksyy hakemuksen ja mitätöi ilmoittautumisen, koekohtaiset tutkintomaksut palautetaan pyynnöstä kokelaalle. Pyyntö on esitettävä lautakunnalle viimeistään mitätöityä tutkintokertaa seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

5. Tutkintoon osallistumiskerrat

Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Aikarajoitusta hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole.

Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Siten, jos kokelas ajoittaa tutkinnon suorittamisen kolmeen perättäiseen tutkintokertaan ja tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa viimeisellä näistä tutkintokerroista, hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkinto-kertaan. Jollei tutkintoa ole säädetyssä ajassa suoritettu, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava.

Pakollisen hylätyn vaativamman tason kokeessa kokelas saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään uusimiseksi. Siten kokelas, joka esimerkiksi on hylätty pakollisessa pitkässä matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matematiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Täydentämisen ajankohtaa ei muutoin ole rajoitettu.

Jos kokelas, jonka ylioppilastutkinnon suorittaminen on vielä kesken, haluaa aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta, hänen on pyydettävä siihen kirjallisesti lupaa ylioppilastutkintolautakunnalta.

6. Kokeesta poisjääminen

Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän on jäänyt ilman erityistä syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi, katsotaan hylätyksi.

Kokelas, joka on jäänyt kokeesta pois sairauden tai muun erityisen painavan syyn takia, voi lääkärintodistuksen tai vastaavan perusteella anoa ylioppilastutkintolautakunnalta ilmoittautumisensa kokeeseen peruutettavaksi.

Muu painava syy ratkaistaan tapauksittain mm. kotimaisen opiskelupaikan saamista ei ole katsottu riittävän päteväksi syyksi ilmoittautumisen mitätöimiseen.

7. Lääkärintodistukset ja vastaavat

Jos kokelaan suorituksiin tilapäisesti ovat haitallisesti vaikuttaneet sairaus tai muut vastaavat seikat, tulee tästä liittää kokelaan asiapapereihin lääkärintodistus tai muu selvitys. Lääkärintodistuksesta tulee selkeästi ilmetä sairaus sekä sen vaikeusaste ja ajankohta. Ylioppilastutkintolautakunta on arvostelua lieventävänä seikkana yleensä ottanut huomioon vain sellaiset sairaudet, joiden vaikutus koetuloksiin on ollut tilapäinen mutta samalla selvästi todettava.

8. Luku- ja kirjoitushäiriön huomioiminen ja ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyt

Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä.

Lukihäiriön vaikeusaste luokitellaan ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa 0 – 5 (0=ei häiriötä, 5=erittäin vaikea häiriö). Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea (vaikeusaste 3-5), kokelas voi hakea koetilanteeseen erityisjärjestelyjä.

Koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kolmelta lausunnonantajalta: lukitutkimuksen suorittajalta ja kahdelta opettajalta.   Lausunto tulee tehdä lautakunnan laatimalle lomakkeelle http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet.

Kyseeseen tulevia erityisjärjestelyjä ovat lukihäiriön vaikeuden ja luonteen mukaan esimerkiksi lisäaika kirjallisessa kokeessa, lisäaika kuullunymmärtämiskokeessa, pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite, vapautus äidinkielen kokeen puhtaaksi kirjoittamisesta musteella tai kuulakärkikynällä, isokirjaimiset tehtävät ja oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta tai kirjoituskonetta.

Kaikki erityisjärjestelyhakemukset liitteineen toimitetaan lautakuntaan kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Täydennykset tulee lähettää ensi tilassa, kevään tutkinnon osalta viimeistään 20. tammikuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 20. elokuuta.

9. Vieraskielisyyden huomioiminen

Ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Jos kokelas haluaa, että vieraskielisyys otetaan arvostelussa huomioon, hänen tulee toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestään, joka toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Selvitys kirjoitetaan lautakunnan laatimaan lomakkeeseen (www.ylioppilastutkinto. fi/ylioppilastutkinto).

10. Vilppi

Jos kokelas syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyksi. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet, paitsi lautakunnan sallimat apuvälineet, ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin voidaan katsoa tutkintojärjestyksen rikkomiseksi.

11. Kokeiden arvostelu

Opettajan koulussa antama alustava arvostelu on suuntaa antava, ei lopullinen. Ylioppilastutkintolautakunnan tarkastajat lukevat kaikki koesuoritukset ja antavat niistä lautakunnan asianomaisen jaoksen päättämän arvostelutaulukon mukaan pisteitä. Lautakunta voi lieventää vieraskielisten aineiden arvostelua. Arvosanarajoja säätelemällä lautakunta pyrkii pitämään kunkin arvosanan suhteellisen osuuden ja merkityksen perättäisinä vuosina jokseenkin samoina.

12. Tarkistusarvostelu

Jos kokelas on mahdollisesti opettajan välityksellä saamistaan suorituksen arvostelua koskevista perusteista huolimatta tyytymätön kokeensa arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä koetta ja kokeen osaa pyyntö koskee sekä kokelaan nimi, lukio ja pankkiyhteys. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Vuonna 2016 maksun suuruus oli 50 e. Hakemusta jätettäessä tulee rehtorille esittää tosite maksun suorittamisesta lautakunnan tilille. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos uusi arvostelu johtaa arvosanan korottamiseen. Rehtori toimittaa tarkistusarvostelua koskevan hakemuksen lautakunnalle niin pian kuin mahdollista. Lautakunta lähettää päätöksen tarkistusarvostelun tuloksesta hakemuksen tekijälle ja tiedoksi lukion rehtorille.

13. Koesuoritusten näyttäminen ja kopion antaminen siitä

Kokelas, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen mahdollisesti tehtyihin arvostelumerkintöihin, esittää pyynnön siitä lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Suorituksen näyttäminen kokelaalle tapahtuu ylioppilastutkintolautakunnan kansliassa sovittuna aikana kanslian järjestämässä valvonnassa. Kokelas voi tilata kopion suorituksestaan puhelimitse tai kirjeitse lautakunnan kansliasta. Kopio, joka on mustavalkoinen lähetetään kokelaalle postiennakolla. Yhden kokeen kopio maksaa 25 e. Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväksi tai saada kopion siitä aikaisintaan heinäkuun alussa ja syksyn tutkinnon suorituksen joulukuun lopulla.

14. Kompensaatio tehdään automaattisesti

Kompensaatio tarkoittaa sitä, että vaikka on hylätty yhdessä aineessa, voi päästä ylioppilaaksi, mikäli muista aineista on yhteensä riittävän hyvät tulokset.
Ns. yleiskompensaatio lasketaan seuraavasti: Hylätyt suoritukset jaetaan tason mukaan neljään luokkaan, joista käytetään merkkejä:
i+, i, i- ja i=.

Kustakin kokeesta annetaan kompensaatioääniä seuraavasti:
l(7), e(6), m(5), c(4), b(3) ja a(2)

Näin saadut kompensaatioäänet lasketaan yhteen, jolloin
12 kompensaatioääntä kompensoi i+:n
14 kompensaatioääntä kompensoi i:n
16 kompensaatioääntä kompensoi i-:n
18 kompensaatioääntä kompensoi i=:n

Kompensaatio tapahtuu automaattisesti, joten sitä ei tarvitse erikseen pyytää. Siinä tapauksessa, ettei sitä haluta, on lautakunnalle esitettävä erillinen kirjallinen pyyntö. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa viimeistään 15. toukokuuta kevään tutkinnossa ja 31. lokakuuta syksyn tutkinnossa. Jos kokelas on hylätty useammin kuin kerran jossakin kokeessa, otetaan hänen paras improbaturinsa huomioon kompensaatiota laskettaessa.

Jos kokelas on uusinut jonkin kokeen, yo-todistukseen merkitään tästä kokeesta parempi arvosana ja reaalikokeen arvosanoista paras. Kompensaatiopisteet määräytyvät yo-todistukseen tulevista arvosanoista eli korottamalla jotakin koetta voi hankkia lisää kompensaatiopisteitä.

15. Todistuksista

Päättötodistus
Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Päättötodistuksen arvosanaksi merkitään joko koulutyön päättyessä annetussa arvostelussa tai suullisessa kuulustelussa annetuista arvosanoista parempi. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arvostelua.

Ylioppilastutkintotodistus
Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat koulun päästötodistuksen, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen.

Niille kokelaille, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet mutta eivät saa päättötodistusta tai ovat hyväksyttävästi suorittaneet vain osan kokeista, lautakunta antaa erillisen todistuksen hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta.

16. Suulliset kuulustelut

Opiskelijalle varataan ennen lukion päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Tarvittaessa kuulusteluun voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus korottaa koulutyön päättyessä saatua oppimäärän arvosanaa, mutta luonnollisesti ennen kirjoituksia olevat tentit auttavat ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista.

Kuuluu hyvään käytökseen ilmoittaa kuulustelevalle opettajalle tai koulun kansliaan, jos jostakin syystä ei aio osallistua vapaaehtoiseen kuulusteluun ilmoittautumisestaan huolimatta. Päättötodistuksen arvosanaksi merkitään kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana, jos suullisessa kuulustelussa arvosanaa ei ole korotettu.

17. Tulosten julkaiseminen

Jos oppilas ei halua nimeään julkaistavan, hänen on pyydettävä kirjallisesti sekä koululta että ylioppilastutkintolautakunnalta, että hänen nimensä poistetaan julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta.
Pyyntö tulee esittää hyvissä ajoin.