Tällä sivulla on tietoa seuraavista kohteista:

Ruutukaava

Kemin keskustalle leimaa –antavaa on 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelulle tyypillinen ruutukaava. Ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin jo vuonna 1859, siis kymmenen vuotta ennen kaupungin perustamista.

Vanhimmat puurakennukset ovat peräisin 1800-luvun jälkipuoliskolta ja ensimmäiset kivitalot rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina. Kaupungissa on lukuisia 1920-luvun klassismia edustavia taloja sekä seuraavan vuosikymmenen funktionalistisia rakennuksia. Ensimmäiset kerrostalot asuinkäyttöön rakennettiin 1950-luvulla.

Ilmakuva Valtakadulle. Etualalla näkyy postilaisten asuintalon kattoa, seueraavana Kemin postiautovarikko, kaupungintalo, uusi työväentalo sekä valtakadun pistetalot
Ilmakuva Valtakadulle. Etualalla näkyy postilaisten asuintalon kattoa, seueraavana Kemin postiautovarikko, kaupungintalo, uusi työväentalo sekä valtakadun pistetalot. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO. Alkuperäisen kuvan omistaa Timo Perttula.

Takaisin sivun alkuun

Ammattikoulu 

Kemin entinen ammattioppilaitos, jossa koulu toimi vuosina 1939-1964. Arkkitehti O.J.A Viljasen suunnittelema rakennus valmistui elokuussa 1939 Kirkkopuistokadun ja Meripuistokadun kulmaan. Kemin ammattikoulun rakennus tehtiin kokonaan kemiläisin voimin. 

Kuva 1930-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Inakari 

Asunto Oy Inakari oli ensimmäinen moderni kerrostalokiinteistö Kemissä. Talo oli valkoiseksi rapattu, komea, uudenaikaista arkkitehtuuria edustava asuinkiinteistö. Siinä oli keskuslämmitys, juokseva vesi ja sisävessat. Kellarikerroksessa oli yhteinen sauna ja pesutupa. Huoneistoihin vedettiin puhelinjohdot. Inakarissa oli myös huoneistokohtaiset puuhellat, joka huoneistossa. Talo valmistui lopullisesti vuoden 1946 alussa. 

Asunto Oy Inakari kuvattuna 1960-luvulla. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Kansallisosakepankki 

Kemin Kansallis-Osake-Pankki Kemin Kauppakadun (Pakkahuoneenkatu) varrella torin reunalla. Talo valmistui vuonna 1934. Kansallis-Osakepankin taloa korotettiin jossakin vaiheessa remontissa ja siitä tehtiin tasakattoinen. Talossa on ollut aikoinaan viinakauppa ja kaupungin synnytysosasto. 

Kuva 1930-1940 -luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Kemin Pirtti 

Virallisia Kemin Pirtin vihkiäisjuhlia vietettiin 30. päivänä lokakuuta 1927. Kemin Pirtistä tuli kaksikerroksinen tiilirakennus keskuslämmityksellä ja vesijohdolla. Tyylillisesti se edustaa 1920-luvun klassismia. Valmistuessaan se oli moderni rakennus, jossa oli sähköt, vesijohdot ja keskuslämmitys. Tosin kaupungissa ei vielä tuolloin ollut vesijohtoverkkoa. 

Kemin pirtti joka oli Kemin teatterin, yhteisteatterin ja Kemin kaupunginteatterin kotina. Kuva 1950-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Keskuskoulu 

Sauvosaaren kansakoulu (myöhemmin Kemin keskuskoulu, nykyisin Sauvosaaren koulu).  Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Salervo ja se valmistui vuonna 1936. Salervo suunnitteli Kemiin myös Ritikan koulun (1921) sekä Pajusaaren koulun (1930).

Kuva 1930-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Kirkko 

Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin kirkko valmistui vuonna 1902. Se on tiilirakenteinen, pitkäkirkko, jossa on kaksi sivulaivaa. Rakennuksessa heijastuvat mannermaisen uusgotiikan vaikutukset. Erityisen selvästi tämä näkyy pääsisäänkäynnin yläpuolelle sijoitetussa mahtavassa pyöröikkunassa ja alttariseinän suurissa ikkunoissa. Gotiikan vaikutuksia näkyy myös kirkon tornissa, pikkutorneissa ja päädyissä. 

Kemin kirkko rakennusvaiheessa vuonna 1901. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Leipätehdas 

Leipätehdas on vuonna 1897 rakennettu Kemin ensimmäinen tiilirakennus. Talon rakenutti kauppias Adolf Nordberg jauhomakasiiniksi. Rakennus toimi Kemin leipätehtaana 1916-1931, lihatarkastamona, Osuuskaupan makkaratehtaana ja keskusvarastona sekä vielä 1960-luvun lopulla E-liikkeen paikallismyymälänä. Suunnitellut lääninarkkitehti Wilhelm A. Tötterström. Leipätehdas on Pohjois-Suomen ainoa tyylinsä edustaja. 

Leipätehdas vuonna 1924. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Lukio 

Kemin Suomalainen yhteislyseo (nykyisin Kemin lyseon lukio). Kiinteistö valmistui vuonna 1930. Koulurakennuksen suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Hjalmar Åberg. 

Kuva 1930-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Merihovi 

Hotelli Merihovi Keskuspuistokadulla. Hotelli Merihovi avattiin huhtikuussa 1949. Merihovissa sijaitsi Kemin ensimmäinen sähkösauna. Merihovissa oli 42 huonetta. Merihovin alakerrassa sijaitsi kansanravintola, jota kutsumaan yhä ”Ankkuriksi”.  

Hotelli Merihovi kuvattuna 1950-luvulla. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO.

Takaisin sivun alkuun

Kemin Osuuskauppa 

Kemin Osuuskaupan hallintorakennus. Rakennus valmistui vuonna 1929 ja se toimi Osuuskaupan leipomo-, keskusvarasto-, ja konttorirakennuksena. Tässä talossa sijaitsivat myös Kemin kaupungin virastot kaupunginkanslia, rahatoimisto ja rakennustoimisto sekä kaupunginvoudinkonttori 1930-luvulla, kun kaupungintalo eli Lukuhuoneen talo oli palanut 13. helmikuuta 1931. 

Kuva 1930-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Penttilän talo 

Penttilän talo Sauvosaarenkadun ja Urheilukadun kulmassa on Kemin kantakaupungin vanhin rakennus. Rakennuttanut kauppias Niilo Penttilä asuin- ja liiketalokseen. Pihapiiriin kuuluu mahdollisesti vanhempi pikkupuoli. Päärakennuksessa on käytetty mm. Kuivaniemen vanhan kirkon hirsiä. Kaupunki ostanut virastotaloksi vuonna 1878. Toiminut kansakouluna, apukouluna, nuorison Huvikumpu-nimisenä discona, nuorisotalona. Peruskorjattu vuonna 1985. 

Penttilän talo kuvattuna vuonna 1986. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Puistopaviljonki 

Vanhin oli Meripuistossa vieläkin oleva Puistopaviljonki, joka rakennettiin vuonna 1893. Varhaisemmin se oli klubi- ja ravintolarakennus, mutta kunnostettiin v. 1905, Lukuhuoneentalon siirryttyä Yhteiskoulun käyttöön, kaupungin virastotaloksi. Täällä kaupunginvaltuusto ja virastot majailivatkin vuoteen 1931. Rakennuksessa on toiminut myöhemmin rahatoimikammari ja raatihuone vuoteen 1986, jonka jälkeen kaupungin virastoja. Rakennuksen katolla oli aikoinaan näköalatasanne, joka purettiin 1930-luvun aikana.  

Puistopaviljonki juhannuksen ”juhla-asussa” 1900-luvun alussa. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Rautatieasema 

Kemiin asti junarata saatiin Oulusta vuonna 1902. Rata valmistui kesäkuun alussa. Kemin asemarakennus rakennettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen arkkitehdin Bruno Granholmin laatimien suunnitelmien mukaan. Se valmistui lokakuussa 1903. 

Rautatieasema kuvattuna vuonna 1925. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Sairaala 

Viisikerroksisen funkkistyylisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Uno Ullberg. Sairaalaan tuli viisi osastoa, joissa oli yhteensä 90 sairaspaikkaa. Potilaita Kemin yleinen sairaala alkoi ottamaan vastaan 20. tammikuuta 1941. Sairaala toimi sotasairaalana vuosina 1941-1944. Vuonna 1971 vanhinta sairaalaosaa laajennettiin vuodeosastosiivellä. Suunnittelijoina olivat Eeva ja Jaakko Paatela. Laajennus toteutettiin vanhan osan jatkeena ja saman tyylisenä kuin Ullbergin suunnittelema ensimmäinen osa. Vuonna 1973 torin varteen valmistui kaksikerroksinen tasakattoinen elementtirakennus, jonka suunnittelivat myös Eeva ja Jaakko Paatela. Viimeisin laajennus on vuodelta 1987, jolloin vanhan osan yhteyteen rakennettiin kaksikerroksinen synnytys- ja silmäosasto, myös Paateloiden suunnittelemana.

Kemin yleinen sairaala kuvattuna 1940-luvulla. HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Tullikamari 

Tullitoiminta alkoi Kemissä heti kaupungin perustamisen jälkeen 1872 ja tullia varten rakennettiin ensimmäiset rakennukset nykyisen keskussairaalan alueelle. Kemin tullikamari-pakkahuone valmistui syksyllä 1912. Tapulikaupunkioikeuksien vuoksi kaupunkiin tuli perustaa myös ”tullikamari siihen kuuluvain pakkahuoneen, vaakahuoneen, kiinnipano- ja varastomakasiinien kanssa.” Kaupunki siis velvoitettiin jo tuolloin rakentamaan sitä infrastruktuuria, jossa satamien nykyisen kaltainen toimintaympäristö kehittyi. Tullikamarin suunnitteli Walter Thomén.

Tullikamarin suunnitteli Walter Thomén vuonna 1912. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Tyttölyseo 

Kemin Tyttölyseo sai alkuna vuonna 1940, kun talvisodassa Neuvostoliitolle jääneen Sortavalan kaupungin tyttökoulu siirrettiin Kemiin. Uuden koulun nimi muutettiin Sortavalan tyttökoulusta Kemin tyttölyseoksi ja samalla Kemin Suomalainen yhteiskoulu sai nimen Kemin lyseo. Viimeiset tytöt kirjoittivat Kemin lyseosta vuonna 1950 ja koulu muuttui poikakouluksi. Tyttölyseolaiset saivat oman koulurakennuksen lyseon viereiseen kortteliin vuonna 1953. Tyttölyseon toiminta loppui vuonna 1972 eli samana vuonna kuin Lapin lääni siirtyi peruskoulujärjestelmään. Kemin lyseo muutettiin yhteiskouluksi ja sen uudeksi nimeksi tuli Kemin lukio. 

Rakennuksen suunnitteli O.J.Ermala ja se valmistui vuonna 1953. Ermala suunnitteli Kemiin myös Työväentalon rakennuksen. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Työväentalo 

Kemin Työväenyhdistyksen ensimmäinen työväentalo sijaitsi Etelärantakadun ja Keskuspuistokadun kulmassa. Rakennus paloi 1954. Lähes saman tien ryhdyttiin valmistelemaan uuden työväentalon rakentamista. Onni Ermalan suunnittelema talo valmistui vuoden 1955 aikana Valtakadulle, kaupungintaloa vastapäätä. Työväentalo rakennettiin pääasiassa talkoovoimin. Kemin uusi työväentalo Valtakadulla. Kemin vanha työväentalo tuhoutui tulipalossa 1950-luvun alussa. Osin talkoovoimin rakennettiin Valtakadulle uusi arkkitehti O Ermalan suunnittelema talo. Kemin uusi työväentalo valmistui vuonna 1955. 

Kuva vuodelta 1957-1958. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun

Kemin Pohjoismaiden Yhdyspankki 

Talo rakennettiin alun perin Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttoriksi sekä Kemin lennätin- ja postitaloksi vuonna 1928.  Rakennuksen suunnitteli suomalainen arkkitehti Carl Birger Federley (1874-1935). Talo on rakennettu pystyhirsistä, rapattu ja maalattu ja se edustaa tyyliltään klassismia. Posti ja lennätin toimi rakennuksessa vuoteen 1949 ja pankkina rakennus oli vuoteen 1954. Kemin kaupunginkirjastona talo oli vuosina 1954-1990.   

Rakennuksessa palveli asiakkaitaan vuosina 1949-1955 myös Lauri Jonas Talvian apteekki. Kemin historiallinen museo avattiin rakennuksessa vuonna 1993 ja museo toimi rakennuksessa vuoden 2012 huhtikuun loppuun.  

Kuva 1930-luvulta. KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Takaisin sivun alkuun