Mies istuu kivellä korkealla vaaran päällä.

Pentti Korpela

23.10.2020

Olen paljasjalkainen kemiläinen, hitaasti kypsynyt ja viiveellä viisastunut puolimatkan krouvin saavuttanut, luontoon leimautunut liikunnallinen, retkeilevä, kirjoittava, kuvaava ja videoiva retki- vaan ei retku -toimittaja. Minusta löytyy sosiaalinen ekstrovertti ja samalla yksin viihtyvä introvertti erakko. Koulutuksesta mainittakoon, että valkolakki tuli aikoinaan hankittua, samoin instrumenttiasentajan paperit. Muutama vuosi kului taiteen ja seikkailukasvatuksen opintojen parissa. Olen erikoistunut retkioppaiden tekoon ja juuri ilmestyi Lounais-Lapin retkiopas. Mutta olenko valmis? En tietenkään, aina keskeneräinen mutta en toki keskenkasvuinen. Olen kirkkoon kuulumaton ja uskonnoton, mutta pohjimmiltani hengellisyyttä pohtiva pakana, jonka pyhättö on luonto.

Historia tulee polulla vastaan, osa 5

Tämänkertainen blogini liittyy edelleen patikointiin ja kävelyyn. En suuntaa merta edemmäs kalaan vaan palaan lähimaastoon kaupungin alueelle, mistä löytyy Kiikelin merimetsä. Olen kuvannut Kiikeliä vuosien aikana eri vuodenaikoina ja eri valaistuksissa. Kuvat näyttävät, miten erilainen voi sama paikka olla eri aikoina.
Puusilta merenlahdella talvella.
KUVA: PENTTI KORPELA
Puusilta merenlahdella, talvinen auringonlasku.
KUVA: PENTTI KORPELA
Puusilta merenrannalla auringonlaskussa talvella.
KUVA: PENTTI KORPELA
Puusilta meren rannalla kevättalvella etualalla railo.
KUVA: PENTTI KORPELA
Puusilta merenlahdella kesällä, lokkeja.
KUVA: PENTTI KORPELA

Venäläisessä merikartassa vuodelta 1917 Kiikeli oli vielä saari.

Virkistysalue on Metsä Groupin omistama. Siellä on polkuja, laavu ja näköalatorni wifillä ja sääasemalla varustettuna. Niemi on suosittu ympärivuotinen retkikohde. Paikalliset lintuharrastajat ovat asentaneet alueelle 300 linnunpönttöä. Kiikeli on linnustoltaan rikas. Alueelta löytyy neljä puusiltaa. Kesäisin alueen kukkaloisto säväyttää. 

Laavu talvella pimeällä, laavulla tulenkajoa.
KUVA: PENTTI KORPELA
Laavu merenrannalla kesällä.
KUVA: PENTTI KORPELA

Näköalatornin terassille johtaa esteetön 1,2 kilometrin ulkoilureitti. Kiikelissä on useita polkuja, jotka yhdistyvät ympyräreitiksi (3,1 kilometriä). Ulkoilureitille voi lähteä myös Kemin sisäsatamasta rantaa myötäillen Ruutinrannanpolkua. Näin matkaa Kiikelin sillalle tulee 1,4 kilometriä yhteen suuntaan. Silloin reitin pituudeksi tulee 5,9 kilometriä. 

Lintu- ja näkötorni merenrannalla.
KUVA: PENTTI KORPELA
Koululaisia lintutornissa merenrannalla.
KUVA: PENTTI KORPELA

Luontopolun opasteisiin on upotettu QR-koodit. Niiden avulla kulkija voi kirjautua internetiin maksutta ja hakea sieltä lisätietoa polun luonnosta ja kuunnella paikallisten asukkaiden tarinoita. 

Kiikelin niemestä noin puolet on rehevää lehtomaista koivumetsää, ja niemen kärjessä on korkeaa kuusikkoa. Alueelle on aikoinaan istutettu puutarhapuita, kuten lehtikuusta, siperiansembramäntyä ja poppelia. Rantaa kiertää pajukon ja lepikon täyttämä vyöhyke, jossa esiintyy mesimarjaa. 

Metsän aluskasvillisuutta.
KUVA: PENTTI KORPELA
Puinen kävelysilta metsässä. Mies sillalla.
KUVA: PENTTI KORPELA
Etualalla rentukoita, taustalla meri.
KUVA: PENTTI KORPELA

Kiikeli-sanan yleisin merkitys on kalastajien ja hylkeenpyytäjien tilapäinen kalastuspaikka. Pohjanlumpeesta on tullut kesäisin Kiikelin kaunistus. Lisäksi sillan luona on sorsalampi, jossa perheen pienimmät ja suuremmatkin viihtyvät lintuja katsellessa ja ruokkiessa. Kiikelin Vähähaarasta löytyy myös koski, joka kevättulvan aikaan on näkemisen arvoinen kun särkikalat ja jopa hauet hyppivät ylävirtaan. 

Ulpukan kukka vedessä. Iso lähikuva.
KUVA: PENTTI KORPELA
Sorsaemo ja kaksi poikasta vedessä.
KUVA: PENTTI KORPELA
Sorsa kivellä rannalla.
KUVA: PENTTI KORPELA
Joutsen meressä.
KUVA: PENTTI KORPELA
Merenlahden kuohuja keväällä.
KUVA: PENTTI KORPELA

Kiikelissä on sattunut ja tapahtunut

Venäläiset santarmit löysivät syksyllä 1905 alueelta asekätkön. Kymmenen laatikkoa sisälsi revolvereita, patruunoita ja räjähdysainetta. Ne oli tuotu John Grafton-laivasta, joka purki aselastin ulkomerellä Möylyn karille. Aseet oli tarkoitettu vastarintaan tsaaria kohtaan. 

Vuosina 1902–1916 Kiikelin saaren kärjestä ulottui noin 200 metriä mereen puinen sysisilta. Hiiliä vietiin proomuilla Ruotsiin. Kun alue siirtyi 1904 Kemi Oy:n omistukseen, saareen rakennettiin tehtaan johtajille huviloita ja tenniskenttä. Kiikeliin tehtiin 30-luvulla tie. Vuoden 1937 kartan mukaan siellä oli kolme lämmitettävää päärakennusta, neljä piharakennusta ja lato. Virkailijoiden kesähuvilat muutettiin asuntopulan vuoksi työläisten asunnoiksi heti sodan jälkeen. Tuolloin rakennettiin myös tanssilava tenniskentän päälle. Siitä ei tullut kovinkaan suosittua. Kiikelissä asui neljä perhettä vuoteen 1966. 

Vanha autonrengas matalassa vedessä.
KUVA: PENTTI KORPELA

Lokakuun lopulla 1927 noin 30 koululaista oli luistelemassa Kiikelin edustalla. Ohi kulkenut hinaaja irrotti suuren jäälautan ja luistelijat jäivät jäälautan vangeiksi. Onneksi lautta ajautui lopulta rantaan.

Syksyllä 1930 Kiikeliin ajautui toistasataa pirtukanisteria, yhteensä 1070 litraa pirtua. Vuonna 1942 Kiikelissä oli sotilaiden harjoitusalue. Sodan jälkeen Kiikelissä oli Kemin paras uimaranta. Sitä kutsuttiin kemiläisten Terijoeksi. Rannalla toimi uimakoulu.

Myrskyävä meri.
KUVA: PENTTI KORPELA

Kiikeliin liittyy myös synkkiä tapahtumia. Kesäkuussa 1947 Hinaaja oli vetämässä 14 proomua. Ne syttyivät laivan piipun kipinästä tuleen ja kova tuuli painoi 12 ilmiliekeissä olevaa proomua Kiikelin rantaan. Saksalaisten rakentama rantasauna paloi, samoin metsä syttyi tuleen ja viereinen lautatarha oli suuressa vaarassa. Palokunta sai onneksi tulen hallintaan. Syyskuussa 1949 syttyi valtava sahapalo. Palavat lankut lensivät Syväkankaalle asti. Sata proomua irrotettiin tehtaan rannasta hinaajien avulla ja niistä osa ajautui Kiikelinlahdelle. Lautatarha tuhoutui täysin.   

Joukko pikkupoikia oli vapun jälkeen vuonna 1955 kävelemässä Kiikelin rannalla, kun he löysivät pikkuvauvan ruumiin paperipussista. Se oli ollut koko talven siellä. Tapaus selvitettiin ja tekijät saivat tuomion. Yhtiön halkotarha toimi Kiikelissä vuosina 1954–1969. Niemen nokalla oli noin 80 metriä pitkä kiviarkkulaituri hinaajalaivoille. Nyt laiturin paikalla vedestä pilkistää pelkkä kivikasa. 

Nuori nainen ylioppilasasussa puusillalla merenrannalla.
KUVA: PENTTI KORPELA

Vinkki

Menovinkkinä mainittakoon, että Meri-Lapin matkailuoppaat järjestävät ohjatun kävelyretken Kiikeliin sunnuntaina 1.11.2020. Se liittyy Meri-Lapin Matkailuoppaiden 40-vuotisjuhlatapahtumaan. Lähtö on Stone Age -veistokselta kello 13.00. Maksimi 50 henkilöä ja ilmoittautuminen 29.10. mennessä. 044 045 1156, 044 440 1201 Ilmoittautumislinkki löytyy matkailuoppaiden Facebook-sivulta.  

Takaisin listaukseen