Pipopäinen nainen nojailee kompostiin.

26.10.2021

Olen virkaiältäni nuorehko Kemin kestävän kehityksen koordinaattori ja Yritysten vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö, kierrätys-Kinnusena ja Vihreänä Kyylänäkin tunnettu. Synnyin jonkin verran Kemin kaupunkia myöhemmin Simossa, josta koukkasin mieheni kanssa Oulun, Vaasan ja Helsingin kautta kolmisenkymmentä vuotta sitten Kemiin enkä ole katunut paluumuuttoamme päivääkään. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri eli ekonomi ja aiemmin olen työskennellyt pääasiassa IT-alalla. Helsingissä asuvat kolme lastamme alkavat olla kanssamme saman ikäisiä. Harrastan puuhastelua, rentoilua yksin tai ystävien kanssa sekä pyöräilyä ja hiihtelyä – tai ehkä enemmän niistä kirjoittamista.

Mikä Hinku? Se voi olla vaikka tätä:

Kemi liittyi Hiilineutraalien kuntien verkostoon vuosi sitten. Hinku-verkoston jäsenenä Kemin tavoitteena on 80 %:n päästövähennys alueellaan v. 2007-2030 (pois lukien teollisuuden päästökaupan alaiset päästöt).

Kuten kaikkeen ilmastotyöhön myös Hinkuun kuuluu olennaisesti yhteistyö ja viestintä, joten EAKR-rahoitteiset Vähähiilinen Lappi ja Yritysten vihreä ja kestävä Kemi hankkeet järjestivät lokakuussa yhteistyönä Kemin Hinku-päivän. Kyseessä oli avoin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin eri Hinku-teemoja – energia, liikenne, jätehuolto, kierrätys, rakentaminen, kaupunkisuunnittelu, hankinnat, ruoka, viestintä –  ja niihin liittyviä ratkaisuja. Tapahtuma järjestettiin upeassa Kemin ympärivuotisessa LumiLinnassa, joka on myös hyvä hinkulainen laajoine aurinkopaneelistoineen, geolämpöineen ja -kylmineen.

Kemin Hinku-päivä LumiLinnalla 14.10.2021 Kuva: Eija Kinnunen

Eri alojen esittelijöitä oli tapahtumassa parikymmentä: monen kokoisia ja eri toimialojen yrityksiä, hankkeita, yhdistyksiä ja kaupungin toimintoja. Kaikki esittelijät olivat nostaneet vähintään yhden vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä edistävän toimenpiteensä esille. Monen ikäisiä kävijöitä oli välillä ilahduttavasti ruuhkaksi asti! Esittelyjen lisäksi yleisölle oli tarjolla kahvia ja marjapiirakkaa, hyvikkismoothieta ja pääsy kylmään elämystilaan, ”jäälinnaan”.

Illan kohokohta taisi kuitenkin useimmille olla tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan puhe: “Löytyykö tarpeeksi hinkua maailman pelastamiseen – ja onko tässä yleensä mitään pelastamisen väärttiä?” ​Positiiviseen tapaansa Valtaoja muistutti meitä siitä, että vaikkei aina uskoisi, elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta ja turvallisinta aikaa. Ja että meidän täytyy käyttää kykymme säilyttämään elinympäristömme turvallisena ja hyvänä elää paitsi itsellemme, myös tuleville sukupolville. Sitä on kestävä kehitys. Kaikki hyvä ei ole tarkoitettu vain meidän sukupolvemme iloksi eikä kenenkään meistä kannata pissiä altaaseen, jossa uimme – ei edes vähää lirauttaa, vaikka altaan toisessa reunassa pissittäisiinkin enemmän.

Itse kukin voi tehdä jotain. Tarvitaanko me tosiaan kaikki tavaramäärä, mitä meillä on ja lisäksi vielä uutta? Kannattaako meidän tilata ja rahtauttaa elektroniikkahärpäke Kiinasta, vaikka sen saisikin kympin halvemmalla kuin kivijalkakaupasta? Voisimmeko ilahduttaa itseämme ja muita tavaran sijaan aineettomilla hyödykkeillä? Kulttuurilla, liikunnalla, palveluilla, hyvällä ruualla ja muilla elämyksillä? Elämme joulukvartaalia, joululahjoja hankkiessa Eskon sanat kannattaa pitää mielessä.

Hinku-päivänä ihmiset olivat liikkeellä hyvällä mielellä ja iloisin ilmein. Tapahtumasta saatu palaute oli positiivista. Maskien ja käsidesien avulla pyrimme varmistamaan tilaisuuden koronaturvallisuuden.

Ja se Hinku: Kemi on hyvässä vauhdissa ja Kemin Energia ja Vesi Oy:n biolämpölaitos edesauttaa vielä merkittävästi tavoitteeseen pääsemistä. Mutta ei sekään yksin riitä. Tavoite on koko kunnan, joten haastamme alueen asukkaat ja yritykset mukaan miettimään, voisiko oman toiminnan aiheuttamia päästöjä vähentää. Ja koska ilmastotyö jos joku vaatii yhteistyötä, haastamme mukaan myös naapurikunnat ja niiden asukkaat.

Eikä siinä vielä kaikki, Esko Valtaoja vihkaisi samalla reissulla Valtaojankadun, joka vie uudelle, vähintäänkin Suomen, ellei peräti koko maailman suurimmalle hirsirakenteiselle päiväkodille. Joka edustaa vähähiilisyyttä ja Hinku-tavoitteita edistävää rakentamista tuleville, tärkeille sukupolville!

Joulukvartaaliterveisin Eija

Valtaojankatu vihittiin käyttöön 14.10.2021, tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Kuva: Eija Kinnunen
Takaisin listaukseen