Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua rakennettuun ja luonnon ympäristöön rakennuksen sijoituksen, koon, muodon sekä julkisivun osalta. Rakennuspaikalla tai tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopeutuva kokonaisuus.

Voimassaoleva rakennusjärjestys

Kemin kaupungin rakennusjärjestysehdotus on nähtävillä 30.9. – 29.10.2020

Tekninen lautakunta on kokouksessaan 22.9.2020 § 84 päättänyt asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 6§).

Rakennusjärjestyksestä on tarkoitus saada toimiva ja ajantasainen työväline rakentamisen ohjaukseen. Tavoitteena on selkeyttää lupamenettelyjä pyrkien samalla mahdollisuuksien mukaan joustaviin käytäntöihin sekä huomioida lähialueen kuntien määräyksiä ja yhtenäistää alueellisia käytäntöjä.

Rakennusjärjestysluonnosta on muokattu annettujen lausuntojen ja mielipiteiden jälkeen rakennusjärjestysehdotukseksi.

Kemin rakennusjärjestysehdotus (pdf)

Mahdolliset muistutukset yllä mainitusta rakennusjärjestysehdotuksesta on toimitettava kirjallisesti nähtävänä oloaikana Kemin kaupungin rakennusvalvontaan osoitteeseen Valtakatu 26, 94100 Kemi tai osoitteella tekpa@kemi.fi.

Lisätietoja:    Rakennustarkastaja Mika Tiiro, mika.tiiro@kemi.fi, p.0400 698 847

Kemi 30.9.2020
Kemin kaupunki / Tekninen lautakunta

Voimassaoleva rakennusjärjestys:

Rakennusjärjestys sisältää seuraavat asiat:

Ympäristön hoito ja valvonta

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Asuinrakennusten tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin.

Rakentamatta jäävät korttelialueen osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava puistomaisessa kunnossa.

Töhryt rakennusten julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin on teknisesti mahdollista.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon jatkuvaa valvontaa.

Takaisin alkuun

Aitaaminen

Kiinteistön omistajalla on oikeus rakentaa aita tontin rajalle, ellei asemakaava toisin määrää.

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Tontille ja rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

Istutettava aita ei tarvitse rakennusvalvontaviranomaisen lupaa.

Takaisin alkuun

Piha-alue ja pihamaa

Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivausvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusasema tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.

Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Tukimuurit ja pengerrykset

Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla.

Liikennejärjestelyt

Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua. Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää Tiehallinto. Katu tai tieliittymän suunnittelussa ja rakentamisessa sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.

Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

Takaisin alkuun

Pihamaan vajat, rakennelmat ja laitteet

Vajat, rakennelmat ja laitteet, kuten puutarhamajat, grillikatokset, jätekatokset ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä.

Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta.

Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäkse edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan sijoittaa rakennelman tai laitteen naapuritontin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan.

Edellä mainittujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa.

Takaisin alkuun

Tontin rajan ylittäminen

Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli niin katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

  1. Rakennuksen perusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perusrakenteet enintään 1 metriin.
  2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat rakennuksen osat saava ulottua vähintään kolmen metrin korkeudella maanpinnasta yhden metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle.
  3. Askelmat, seinärakenteiden ulokkeet, pylväät ja muut vastaavat vähäiset julkisivun osat saavat ulottua koko julkisivun alueella 0,2 metriä tontin rakan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
  4. Pääsisäänkäynnin suojakatos saa rakennusvalvontaviranomaisen suostumuksella ulottua pidemmällekin kuin edellä on sallittu, mikäli siitä ei ole haittaa kadun käytölle.

Takaisin alkuun

Mainos- tai muu laite

Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassien aurinko- ja sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoittaessa on noudatettava seuraavaa:

  1. Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua yhden metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään kolme metriä vapaata tilaa.
  2. Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä.
  3. Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön.
  4. Laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi.
  5. Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen käyttöä. Mainostelineet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Haitattomuuden arviointi kuuluu kadunpitäjälle.

Takaisin alkuun

Osoitemerkintä

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.

Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on valaistava tai asennettava valaistuun paikkaan.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

Takaisin alkuun

Työmaat

Rakennushankkeesta tiedottaminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu, josta ilmenee vähintään rakennustyön kohde ja yhteystiedot.

Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla

Rakennustyön aikaiset vaiheet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön käytölle.

Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.

Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen

Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kaupungin katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata tai sen huoltotiloja varten.

Luvan myöntää kadunpitäjä.

Takaisin alkuun

Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle

Suunnittelutarvealueet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat lain 16 §:ssä mainitut alueet.

Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 pykälässä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi mitä luvan edellytyksiä muutoin säädetään.

Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset

Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaa, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias.

Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 neliömetriä.

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Rakentamisessa noudatetaan osayleiskaavoissa annettuja rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä.

Takaisin alkuun

Rakentaminen ranta-alueelle

Rakentaminen ranta-alueelle edellyttää asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena tai alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä.

Rakennuspaikka ja rakennusoikeus

Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000 neliömetriä. Rakennusoikeus on määritelty osayleiskaavassa.

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön

Rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Kaikki rakennukset on sijoitettava vähintään 25 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Kastumiselle arat rakenteet on sijoitettava maanpinnan korkeustason
+1,83 m yläpuolelle, korkeusjärjestelmässä NN (2,20 m N60). Tarkemmin asiaa voi kysyä rakennusvalvonnasta.

Takaisin alkuun

Vesihuollon järjestäminen

Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin.

Rakennettaessa viemäröidyn alueen ulkopuolell jätevesien käsittelyssä noudatetaan valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä 11.6.2003/542. Kiinteistölle rakennettavan jätevesien käsittelyjärjestelmän tulee perustua pätevän suunnittelijan laatimaan edellä mainitun asetuksen mukaiseen suunnitelmaan.

Takaisin alkuun

Rakennuksen elinkaari

Rakennuksen käyttöikäraja ja materiaalivalinnat

Rakennuksen käyttöiän tulee olla rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä.

Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja ja rakennusosia, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä  on kokemusta ja luotettavaa tietoa.

Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen

Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan käyttökelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot on poistettava mahdollisimman pian.

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet sekä eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan tulokseen.

Rakennuksen tai sen osan purkaminen

Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta tai purkamista edellyttävää rakennuslupaa käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän esityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta.

Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää purkamissuunnitelman tekemistä.

Mikäli maaperään on saattanut joutua ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, maaperän saastuneisuus tulee selvittää.

Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen.

Takaisin alkuun